tiistai 29. marraskuuta 2016

Tarkennusta "reeneistä"

Elikkä esikoisen syntymän jälkeen elin ahaa elämyksen ja säikähdin omaakuvaa nii paljon et alko hommat muuttumaan! Silloin liityin fitfarmiin joka pelasti elämäni. Ikinä en oo onnistun niissä valmennuksissa mut oon käyttäny niitä anteja ja oppeja jokapäiviäisessä elämässä ja se on riittänyt. Olin hilkkua vaille tavoitteessa kunnes pamahin paksuksi! Loppu hommat siihe. Nyt raskauden aikana taisi kertyä kiloja mukaan enempi ko vimäimeksi. Ja jokainen niin tiukassa kuin olla pysyy! Imetys piti kaksin käsin kiinni joka sentistä. 5kk imetin joten.. otin pt:n joka oikeestaan teki mulle kotireeni ohjelmat vain. Ja oli tukena. 6kg oli tavoitteeseen silloin vielä. Nyt en oo puntarilla käyny aikoihin. Kuvia oon kovasti otelku ne kertoo enempi ko puntari!

Teen kehonpaino ja kahvakuula reenii. Tai siis tekisin jos voisin. Ja ei. Ei onnistu lasten kanssa vaikka kuinka olen yrittänyt. Ja ei. Ei ne nuku.. ainakaa nii et kerkeis reenää. Esikoinen harvoin jos sattuu sammumaan ja tyty tasan 30min pätkiä. Joten ei. Ei mahollisuuttakaan. Kokeilkaa uhmista ja kuulaa. Ei sovi yhteen. Todettu on.

Mut mä lupaan noussa tästä ryteuköstä taas. Mä vasta sanoin ääneen et nyt olen VAIN äiti. Ja ei. Sei todellakaan sovi mulle! Mä oon paljon muutakin. Olen minä itse. Vaimo. Kodinhoitaja. Eläintenhoitaja. Kaikkea mahollista. Vain äiteys ei sovi mulle..

Jos jollain on kokemusta tai kikkoja tähä lapsi ongelmaan muuta ku ettet tee niitä ja ootat et ne kasvaa ni joo. Se on nyt käytännössä ! 😀

Näihin kirjoituksikn pitäisi pystyä kuka vain anonyyminä vastaamaan. Eli jos jotain on hampaankolossa niin.. tietokoneelle en ole vielä päässyt muokkaamaan ulkoasuja tm kirjoituksiin liittyviä. Puhelimella kirjotusvirheitä tulee paljon mutta toivottavasti saa selvää. Aika ei riitä viilaamaan pilkkua. Nytki kahvi jäähtyy kuppii. Jaiks! Moips!

Vähän eilisestä.

Illalla oli akku finaalissa ni päivitys jäi tekemättä.
Elikkä oli kotipäivä. 2 huonetta suursiivottua! Ruuanteon jälkeen piti viiä tekstiilit ulos muy yllärii alko sataa lunta! Noh tein sit lumitöitä pari tuntia ☺

Nyt ollu pitempi aika et lasten kans menny hyvin vaan nyt se taas iski. Järkyttävä uhma. Mikää ei oo hyvin mitää ei voi tehä. Vain sitä piruutta kokoajan. Kyllähän on mukavaa.

Illalla mies tuli kotia ja ilmoitti et pitäis hakea kuorma poroja. No mikäpä siinä haettavaha ne on.. tarkoituksena viiä muksut hoitoo (ko ei mahuta enää autoon). Kuopusha sitte nukahti heti joten ajateltii antaa nukkua autossa. Esikoinen jäi kiukuttelemaan muualle. Noo ei siinä mitää mut ku päästii perille ni eiköhä toine herää samantien. Kovasti jänniä käsiin toiselle ja menoksl. Tottakai sit erotuksen jälkeen ne on jätetty isoon aitaan! Yritäppä siinä sit saaha ne pienempään takasin. ja toinen aloittaa just huuto konsertin autossaki. No sehä ei auta.. toisella käellä veät poroja ja toisella hoidat ja juotat vauvaa. Näinhän tämä käy! Eihä se onnistunu ajaminenkaan sielä joten vejettii kyytii! Viimein siis. Ja hyvin onnistu. Ehkä paremmin jopa ku viimisillään raskaana 😆 eli ei tunnu missää.

Tänään jatkuu siivousoperaatio. Saapa nähä..

Hyvin ainaki nukuttiin! Tyty heräs KERRAN klo 4 wooowoop.
Saatto se saunassa käynti illalla sitteki tehä tehtävänsä vaikka unet oliki tiukassa..

Itkettää ko ei oo mitää sanottavaa reeneistä tai muusta. Okei kolasin mä. Teki hyvää. Selekä reistaa silti. Annahan annahan ku miehellä helepottaa töissä. Tätä mä jankkaan ja rukoilen jonka voimallaj aksan vain ODOTTAA. Itku kurkussa..

Ruokiin en oo kiinnittäny mitää huomioo. Ompa kätevää syyä vaan leipääleipäleipää  joo l onnesksi ei kuite vehnäleipää. Olo sen mukainen. Vesi jää juomatta. Kaikki pyllyllää.
No tässä se taas nähää mikä ei sovi mulle ! Eli kannu pöydälle ja tänään ruokana salaattia. Eipä siinä muu auta. Peilikuva kuvottaa jo. Ja siis mullekki tulee samantien kaikki löllöt ko poikkean nornaalista. Ja nyt kuukauden sooloillu nii än. Huh! Nyt kahville ja touhuamaan.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Nyt viimein hetki kotona.

Onhan ollut tohinaa! Huhhei alkaa olla voimaton. Sunnuntai iltana tosiaa tultii kotii. Tänä aamuna auto starttas klo 9 ja illalla 19 oltii kotona. Vähän on tullu reissattua! No mikä siinä ku koko perheen voimin ❤

Elämäni paras annos! Olihan ihan pirun hyvää kuorrutekanaa bearnaisekastikkeella paholaisen hillolla ja lohkopotuilla! 😍

Tätä kukaan ei varmasti myöntäis et tiskit on seissy altaassa to asti 😂 pyykkivuoret hipoo kohta kattoa! Minä, joka aina pitää paikat kunnossa ja pesut tyhjinä.. ikinä ei pitäis lähtiä käymäänkään missää ennenku talo kunnossa. Niinku me lähettii käväsemään 😃 ahistaaa!

Huomenna aloitan talon totaalisen suursiivouksen. Kaapeista kaakelin alle ja kattoon! Joulu tulkoon samalla. Sit joku pvä ko sinne asti kerkeen. Huhhei jo valmiiksi!


Nyt oli lupa herkutella. Ku oikein teki mieli! MUTTA. Kyllä on 2 karkkia menty pilaamaan yhdistämällä ne! Tuo omar suklaa! Eieieieiei mun makuun hyh hyh. Ne kuuluu erikseen!



  • Ajatus ei enää luista. Huomena uutta yritystä ko ei muista mitä piti kirjottaa 😄


Isoja päätöksiä. Uusia tuulia. Mennyt on mennyttä nyt eletään tulevaisuutta. 

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Hyrr.

Se tunne. Kun oot torstaina lähteny mummilaan. Ja huomaat tulevasi takasi sunnuntai iltana. Vähän on niinku talo kylymä rapiat 18°. Kello 22.30 ja leivinuunissa tulet. Oli pakko. Jäätyyyy..



Tänään oltiin pojan kans erotuksessa. Kylymissään mitenpä muutenkaan. Tämä suomen talavi niin karu ja kylmä. Pääsinpä korķkaamaan vejot. Tai heikosti kylläkin mut sarveen koskin kyllä.


Tätä ei ehkä pitäis jakaa kelleen mut pakko. Ku itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Tästäkö viikon puheenaihe?! Voi pirun hormoonit minkä teki..



Pojallaki on KOVA uhma. Uhhei. Alkaa mummot ukit ja papatki olla helisemässä. ONNEKSI mulla menee nykyään sen kans hyvin. Eräs ystäväni sen minulle kertoi. Että elä ruoki sitä. Halaa ja rakasta. Luojalle kiitos siitä. Ääniki säästyy hyvin nykyään. 


Meillä on pojalla ollu ilmeisesti sammas suussa  vauvasta asti.. eka sanottii ettei siihe mitää lääkettä oo. Ja sitpä oliki.. nyt yritetty monee kertaa hoitaa ja ei. Mutta NYT näyttää siltä että saatto jopa tehota. Tänää oli vika kerta. Rukoillaan!!!!
Voin sanoa et on vaikuttanu syömiseen 100-0.
2vk aikaa son syöny uusia ruokia enempi ko koko 3v aikana. Melkee itkettää. Ilosta. Ja toisen puolesta. Raasupikkune.

Nyt pitää kömpiä lämpimän peiton alle. Vaikka lupasin vahtii uunin. No ekalla syötöllä hoidan sit loppuu. Kauniita unia 😊

lauantai 26. marraskuuta 2016

Jo helpottaa..

Aamu alkoi mukavasti. Ulkoiltiin ja tehtiin kovasti lumitöitä. Turhaan.  Näyttää jo samalta.
Paistettiin makkaraaki sisällä lämmössä. Ei ees lenkille päässy ko vasta illasta. Lunta oli nii et vaunut ei luistanu ja tuuli ku mikäki.. Mamman vsuvva tänää jo 8kk! Koiravauva 5kk. Äkkiä tuo aika menee..





Nyt on mummilassakin koiralla oma paikka.
Hieman haastetta ko kummanki äiti allerginen. 

NYT on päivä haudutettu kookosöljyä päässä ja ennen saunaa kuorin sokerillaki. Äitin ja miehenki pää samalla. Myös kasvot sai pikahoitoa.
Kynttilät palaa. Rasia konvehteja ja glögiä. Kinkkuaki! Jei ja lapset nukkuu jo! 😊
Jei. Vaikka sattuu ni ei anneta häiritä..

perjantai 25. marraskuuta 2016

Ymmmh huomenta.

Nukuttiinpas me. Onneksi. Mummilassa ollaan vieläkin.
Eilen käytiin miehen kans "uuen virman" pikkujouluissa. Olipa taivaallinen jouluruoka. Tuli syötyä vähä yli äyräiden et olut sen päälle meni vain väkisin! Ja seki vain sen takia ettei kato mun olevan paksuna 😂 Oli vähän semmone fiilis et silmiä oli selässä ja nokassa. Kaikki tiesi minut/meidät. Mei juuri ketää 👍 tää on niin tätä.

Nyt on viralliset ohi ni tulomatkalla 45min irrotin sit teippipidennykset päästä 😂
Eli nyt tiedossa öljyhoitoa ja kuorintaa jälleen.

Lunta lupaa tuutin täydeltä joten ei ostospäivää tänäänkään. Joulu ostokset saa odottaa vieläkin siis. Huomena yritys uusi...

Pieni oli voinut eilen huonosti mutta onneksi nyt leikki maistuu jälleen. Päästään ulkoilemaan.

Selekä on jo niiiin kipiä että voi taivas. No nyt on kyllä muukin... pakko yrittää tänää reeniä kävi miten kävi!

Ainiin. En tiedä ihanampaa tapaa herätä kun mies silittää päätä ja sanoo kuinka kaunis vaimo hänellä on 😘 oli eilen vähän kyylänny siinä muiden seassa. Tuntupa kivalta ❤💋

Lopetetaan tämä viiklo nyt kunnialla ja uutta PAREMPAA viikkoa odottaessa. Ei enää tämmösiä ei mikään onnistu viikkoja kiitos.

Nyt mummopuurolle lasten kanssa ☺

torstai 24. marraskuuta 2016

Ompaha ollu viikko..

Viikon sana TURHAANTUMINEN. Voi ristus.  Huhhei.
Eiline ei lähteny käyntii sitte millää. Koska kello soi. Oli kerhopäivä ja neuvola. Loppupvä meni ihan pysäkillä. Täysin. Oli myös mun reenipvä. Ja mknä teen mitä! En nene reeneihi!?! Koska ei kiinnostanu ei jaksanu... Päätin sitte lähtiä koiran kans ulkoilemaan kaverille. No en tiiä oisko kannattanu sekää! Kommunikointi ongelma. Suuri. Tällä kertaa mei remmiräyhätty eikä meuhkattu päin vastoin tapaaminen meni todella mallikkaasti. Lukuunottamatta etten saanu istumaan kaiffaria! Ei varmasti totellu mittää.. no aikansa. Sai tapella. Onnistu se sitte. Eli voitte kuvitella mun tunteet.. mikähä lie. Vaikka yritin olla jämynä. Ja vaikka mitä muutaki.. kahvakuulaki oli autossa mukana ja sielä pysy.. nyt harmittaa. Tooodella paljon. Koska ykski reeni vähemmä ja voin kertoo miltä tänä aamuna tuntu noussa sängystä. Ei kovi raposalta. Vihloovihloo..... hurraa..

Nyt taitaa olla elämäni suurin motivaationpuute! Hätähuuto! Tämähä ei käy. Hyihyi..läskiks menee. Itkut ei taija auttaa..

Ja mä muute lupasin niitä muutoskuvia siitä turvotuksesta. Valitettavasti joudun myöntämään et se oliki kestoturvotus. Se aika niinku tiiätte.. sitähä kaikki taas johtuuki. On ne pirulliset nuo hormoonit! Laittaa kaikki ihan sekasin.


Eilen tultiin mummilaan. Saunoin ja join oluen. Helepotti hetkessä. Touhunpäivä tiedossa. Ja illalla pikkujoulut. Näihin tunnelmiin 😊
Ehkä ihanin torkkupeite ikinä! Tuntonen ainaki.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

No voihan minua.

Oon sitten mestari hävittämään julkasuja. Joka paikasta. Nyt täältä. Elikkä aamulla kirjoitin turhautuneisuudesta. Siitä miten jos sais valita niin ei, ei yrittäjä puolisoa. Se vaatii omanlaisensa tottumuksen. Mulla nyt ollu päällimmäisenä okei reenaus tottakai! Mutta siivous. Suursiivous. Rauhassa. Ilman lapsia. Nauttia siitäkin itekseen ("rakastan" siivoamista). Mutta ei. Ei sen vertaa häpyä ollu puolee vuotee.. ennen se meni yhen lapsen kans. Nyt toinen ja koira ni rauhaa on hetki.. eikä siitä aina nauti. Joskus onnistuu helpostikki. Ja onnistuuhan sen kyllä mutta.. huah. Nää on näitä.
Oisha se luksusta jos mies ois töissä 8-4 ja muun ajan kotona. Wow! En osaa kuvitella...
No mutta joo tää on tätä. Valinta kysymyksiä. Oon jo onneksi turhautunu tarpeeksi ettei se tunny enään ku hetken 😃 kauan tässä on sulateltukki hypätä yhtäkkiä kaupungista maalle. Ihmisistä yksinäisyyteen. Joka on ihan oma lukunsa.

No yksinäisyydestäkin nyt pari sanaa kun kyllähän se vähän viittaa tuoho turhautuneisuuteenki. Oon asunu täälä nyt about 4 vuotta. Enkä tunne siltikkää ketään. On pari kaveria joita harvakseltaan näkee.. mutta muuten ei mitään. Päivät viikot kuukaudet vuodet.. ne menee vaan perheen kanssa. On luksusta jos joku tulee juttelemaan jossain. Siitä mieli virkenee viikoksi! Voitko kuvitella? Ei en minäkään ennen. En ennen kuin muutin tänne.. yksinäisyyteen. Siihen meni ehkä pari vuotta itkiessä ja tottuessa. Nykyään se harmittaa ja tyttöjen illat on vain kaukainen muisto. Jos enään sitäkään.. on meidät kummankin perheet lähellä että jotain sentään kuiten. Läheisin "kaveri" anoppi? Ei paha.

Nyt kun sain kärpäsen pureman reenaukseen ni se helpottaa paljon. Okei ku sitö vain sais tehä!! Ja ennenkaikkea terveyden takia. Nykyää kerta viikkoon reeni ei riitä. Selässä tuntuu. Pitkästä aikaa... ei hyvä. Skolioosi vaatii kokoaikaisen ylläpitämisen. Kunnossa pysymisen.

Tänää meni vähä ahterillee taas tää mun syöminki päivä. Okei tein mun lemppari ruokaa kylläki mut sorruin ite tehtyihin sämpylöihin ja 2 karkkiin miehen pussista ( ja nyt kärsin ku oon allerginen).


Huomena on touhun päivä! Nyt viiminenki muksu viimein nukahti joten unta palloon itelläki! Ei muutaku hymyä huuleen ja silmät kii 😊

tiistai 22. marraskuuta 2016

Pari sanaa kauneudesta.

Kauneus. Nojoo. Katsojan silmissä. En ole koskaan pitänyt itseäni erikoisen kauniina. Enkä kovin minään.. Joskus saa jopa ihmetellä mitä ne ihmiset höpisee ku tulevat kehumaan. Nääh omiaan. Siitä ollaanki päästy pisteeseen että kohti parempaa minua projekti sisältää niin henkistä kuin fyysistä. Niin sisäistä kuin ulkoista. Olen aina ollut huppari päälle ja kollarit jalkaan tyyppiä. Ah jotain niin parasta! Nyt sitten tämän minun projektin aikana olen tullut siihen pisteeseen että haluaisin kaunistua! Olen vaihtanut kollarit  leggareihin ja hupparit neuleisiin. Omistan myös huulipunan! Jonka käyttöä kartan kylläkin.. haluan naiseistua. Vai mite ihmeessä se sanotaankaan?

Viikon vitsi. Ripsivärit oli kuivunu tuubeihinsa. Ei oo moneen viikkoon ollu ollenkaan. Eile muistin ostaa uuden. Hyvä minä....

Tämä towards a better me sisältää paljon uuden opettelua.
Olen yrittänyt ottaa tavaksi pestä hampaat MYÖS aamulla. Olen tehnyt niin kerran.. hirmu vaikeeta. Ihon rasvaus. Joo rasvataa ko tarvii!
Mutta sitten tukka! Tästä mun on ihan kerrottava enempi.
Oon kärsiny niin kauan ko jaksan muistaa ongelma päästä. Tai siis päänahasta. Rasvottuu samantien ku pestyä saa. Yrittäny kokeilla jos mitäki ainetta elämän aikana. Nyt alko sit kutisee! Ja hilseisee. Hermo petti ja usko loppu. Tilanne mahoton! Mitä nyt?!
Menin googleen. Ja kirjoitin. Ja kappas. Ekalla yrittämällä RUTIKUIVA päänahka! Hä! Mulla josta rasva valuu ni kuiva?! Jaha. No kaveri sitte vinkkas kookosöljyn että kokeileppa sitä päähän! Ja taaas googlettaa ohjeita. Ja niinhän löyty kohtalotovereita! Kädet ristissä eka päiväksi vauvaöljyä pää täytee sitte sain sen kookosöljyn ja sitä päähän päiväksi. Sitten myös luin että SOKERI kuorinta päälle ni avot! Okei. Kookosöljyä ja taloussokeria mössöksi ja eiku päähän! Ja voi herran jestas sitä tunnetta ko syväpuhistavalla pesin pään! Meinasin itkeä! Se hengitti! Mun pää hengittää! Jihuui!! Sitte kampaamo ystävälle puhelua että helphelp nyt jotain oikeaa ainetta PÄÄNAHALLE eikä tukalle. Ja sehän löyty! Nyt kestää olla 4 päivää pesemättä jopa tukkaa!
Yks asia jonka opin kerrasta! EI IKINÄ NUKKUMAAN MÄRÄLLÄ TUKALLA. Mitä oon tehny AINA. Nyt viimiset voimat käytän siihen et saan tukan kuivaksi saunan jälkeen. Mikä just nyt on eessä...ehkä ne hampaakki tulee pestyä seuraavan hammaslääkärin jälkeen..



Parasta kuivien käsien ja jalkojen rasvaa!



Peilistä ku vilasin näin hehkeenä saunan jälkeen ni oi ristus mikä turvotus päällä! On VISSII taas poikettu ruokavaliosta. Huhhei ja heti näkyy. Ruotuuuuun! Okei.. kohta. Huomena? Nojoo! Tässä kaunista osviittaa. Ylihuomena päivityskuva ja LUPAAN et näky on eri!!


maanantai 21. marraskuuta 2016

Perheen ylistys heti alkuun.

Kyllä saa sanoa olevansa ylpeä mamma!
Tänään oltiin koko perhe päivä reissussa. Koiraa myöten. Matkaa 2h suuntaansa. Ei yhtään kitinää ei yhtään kätinää! Meni siis niin hyvin jälleen että. Kannattaa opettaa siis pienestä pitäen jo kulkemaa  jos niin meinaa joskus tehä. Koirakin jaksoi todella hyvin! Vaikka eräs narttu laitto pojan pään niin sekaisin että 😁Kotona sai possk korvan palkinnoksi! Nähtiin ihania ja käytiin herkuttelemassa. Mitäpä sitä muuta tartteekaan piristeeksi.

Pari sanaa miehestäni. Mikä onni, on herätä toisen vierestä. Jota voi sanoa rakastavansa koko sydämmestään. Se tunne. On jotain käsittämätöntä.
Ja tottakai. On päiviä kun voitais vuorotellen ampua toisia kuuhun. Sehä kuuluu asiaan. Mutta sitte ku joku alkaa kaihertaa ni vedetään kilarit ja yritämmä kompromissia tai toinen luovuttaa suosiolla. Mutta kuha asia saahaa päätökseen. Saattaaha siinä hetki mennä...
Lapset leikkii ilosesti ja miten musta tuntuu ko voisin mennä jo nukkumaan? Phuh. Mua ei oo luotu kulkemaan..





sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Hyvää huomenta.

Ensimmäinen postaukseni. Aamun hämärinä tunteina. Rauhassa aamukahvua siemaillen kun lapset vielä nukkuu.

Elikkäs lyhykäisesti elämästäni. Olen 3+v pojan ja 8kk tytön 26v äiti. Aviomieskin löytyy.
Itse olen kotiäitinä ja mies yrittäjä.

Koiruudet 9v serobi ja 5kk seefferi.

Minusta itsestäni. En ole mikään sohvaperuna. Rakastan touhua ja tekoja.
Lähimpänä sydäntä on liikunta! Urheilu! Miksi sitä nyt sanotaankaan! En siis tykkää katsoa sitä vaan tehdä! Reenata. Mutta nämä arjen pikku vintiöt ei todellakaan tee siitä minulle helppoa ja tästä pääsemmekin kompastus kiveeni.

Minulla on raskauden jälkeinen painonpudotus menossa. No sehän ei ole mennyt ruusuisesti. Imetin 5kk! Wow ennätys. Ja se imettäminen piti kynsin hampain kiinnu joka ainoasta kilosta! Voin sanoa että olihab tiukassa saada pudotettua yhen yhtään kiloa. Niinku toisilla, imettäminen itessään laihduttaa älytön... jepjep.
Nyt on tyssänny hommat kokonaan ko hermo meni täysin. Kun ei saa sitä hetkeä reeni rauhaa ni ei tuu mittää. Lasten kans se ei onnistu yritetty on. Ruokapuoli on kunnossa. Tai ois jos haluais. Mun pahe on LEIPÄ! ja ei vehnäleivät vaan muut. Ja ainahan suklaa mut..

Me asutaan sen verran syrjässä kylistä ettei täälä mittää saleja oo tai muutakaan. Mies kjn on kotona silloin tällöin toisinaan niin mammalla on kädet täynnä ja itteensä ei voi panostaa vaikka haluais. Perhe etusijalla.
Mä vaan rukoilen sitä että mullekki annettais se hetki viikossa aikaa. Et saisin tehä sen 45min pitusen reenin.. Ehkä vielä joskus. Lapset kasvaa. Voin vain haikein mielin kuunnella kaupunkilaisia kuinka kaikki on helppoa ja mitä vain voi tehä. Ei muute voi.... edes vaikeasti.

No näisä lisää jatkossa. Pääpiirteet tuli selväksi. Toivottavasti.

Pidätän oikeudet kirjoitusvirheisiin. Puhelimella kirjoitettuna niitö ei aina hoksi. Valitan. Yrittäkää saaha selvää. Korjailen mitä hoksin ☺

Testikirjoitus.

Piiiiip piiiiip toimiiko 😊