No. Ei menny taas niinku ois suunnitellu. Monikaan asia.
Uskallankohan kirjoittaa sievästi että tyytyväinen olen että tyty on heränny öisin enään kerran! Tai siis syöny kerran. Tää mamma on aivan pöhnässä ku nukkunu niin hyvin! Ei käynnisty millää. Huh rankkaa. Tai sitte se lunssa tekee tuloaan.
Vuoden viimeinen päivä. Piti olla sitä jotain! Piti nollata vuosi täysi ja aloittaa puhtaalta mutta valmiilta pöydältä. No ei aivan mutta melkein..
Tultiin muksujen kans mummolaan. Nakit on syöty. Ulkosaunassa käyty. Ja mirs piru innosti että jos en lähe käsi käessä juoksemaan alasti hankeen ni mussa ei oo sitä jotain! No okei. Haaste vastaanotettu ja suoritettukin! Kahteen kertaan! Kyllä. Mussa on sitä jotain ❤ jalat verillä ja kipristellen. Mutta yhessä. Käsi käessä. Kylmää huurteista. Kimblen pelausta lasten ja muiden kanssa. Kohta ampumaan vuosi savuna ilmaan! Eihän tää tietty paremmi ois voinu mennäkkää. Ja mitä lie ilta vielä tuo tullessaan 😊
Mitä odotan uudelta vuodelta?
No. Niinku jo kirjoitin. Nyt on rakennettu elämää. Itkettu ja valitettu. Opeteltu ja kokeiltu. Nyt on vuoro alkaa elämää. Samaa elämää mutta puhtaalta pöydältä. Pöytä on nyt puhdistettu. Roskat lakaistu roskiin ja viety pois. Lupauksia minulla on. Paljon. Koska jos ei lupaa mitään ei edes tavoittele mitään. Minä tavoittelen paljon. On minun vuoteni! Päätin että onnistun. Kaikessa. 😊 minä yksin ja me tiiminä.
Edelleen towards a better me.
Ihanaa. PAREMPAA. Uutta vuotta just sinulle 💋💖
Palataan uuteen vuoteen huomenna. Uusi kujein. Uusin asioin ja rutiinein! Niistä lisää sitten ☺
lauantai 31. joulukuuta 2016
torstai 29. joulukuuta 2016
Ai että on mukavaa..
MIKSI OI MIKSI lapset ei ymmärrä että unet on HYVÄSTÄ EI PAHASTA.
Parempaa kuin päiväunet EI OLE ! 2h tappelin poikaa unille.
VOI VITTU SANONKO. Meillä lentelee lautaset varmaa tänää..
Eikä muute nukuta. Eipä tässä lisäämään. Kiva ilta taattu 😙
Ja näitähä riittää..
Parempaa kuin päiväunet EI OLE ! 2h tappelin poikaa unille.
VOI VITTU SANONKO. Meillä lentelee lautaset varmaa tänää..
Eikä muute nukuta. Eipä tässä lisäämään. Kiva ilta taattu 😙
Ja näitähä riittää..
Muuan sana menneestä vuodesta.
Alkaa taas vuosi olemaan taputeltuna kohta.
Ja voinhan sanoa että jumaleissöni mikä vuosi onki ollut!
Asioita on tapahtunut. Vähän laidasta laitaan. Taitaa edellinenki vuosi mennä samaan pakettiin tämän kanssa koska siitä en muista sen kummempia ko oli niin tohinaa.
Saatiin kuulla kaikenlaisia jossa oli sulattamista. mm että meille on tulossa toinen lapsi!
Se oli aikas yllättävä paukku. Nimittäin juuri TAAS kun menin sanomaan tahdon tahdon päätetäänpä päivä ni pam ja olin raskaana. Niin nimittäin kävi esikoisenkin kanssa. Samalle viikolle olis ollu kumpiki the day.
No nythä nei onneksi päällekkäi sattunu ni piettiinpä sitte ne häätki alta pois. Vaikka okei. Jos saisin päättää ni en menis naimisiin raskaana ollessa! En taatusti. Voin sanoa ettei siitä varmasti nauttinu yhtälailla ko ois muuten nauttinu. Polttarit ja kaikki. Olihan toki hauskaa mutta :) Piti aatella muitaki ko ittiä. Ja tottakai. Mennä ajoissa nukkumaan... No ne on nyt taputeltu ONNEKSI alta pois. Joskushan voi vielä uusia jossei ajankanssa pääse sinuiksi ;)
Tämä vuosi. On ollut rankka. Henkisesti todella rankka minulle.
Juuri kun aloin pärjäämään esikoisen kanssa puksahti siihen toinen.
En tiiä mutta en piä meijän lapsia kuitenkaan mitenkään helpoimpina. Nojoo ei varmaan monellakaan oo eikä kukaa omistaan aattelekkaan mutta samassa syssyssä ainaki ollaan!
Tulihan meille koira.. mmm oma lukunsa hänestäkin.. Jos multa oltais kysytty ni ei tasan varmasti ois tullu. Vähän mammalle lisää harmaita hiuksia ja järjen menetystä. Aivan yks jäärä! Aivan siis.. mahoton. MULLE. Ei miehelle. Hänellle aivan mielinkielin aina. Mutta siltippä minun riesana 24/7.
Ekat kuukaudet itketti. Mutta helpottaa jo! Pieni vauva, koiranpentu, uhmaikäinen, rikkipoikkiväsy äiti JES mikä kombi! xD
Moon miettinyt et mitä mulle on oikein tapahtunu. Niinku ihmisenä. Vai onko sittenkään mitään.
Kaverit on kaikonnu. Niitä ei oo juuri käellistäkään. Saatika hyvänpäivän tuttuja..
Hermot ja järki nyt on mennyttä ja sen varmasti aiheutti raskaushormoonit joka jatku toki synnytyksen jälkeenki pitkälle. Ja.. nojoo.
Huomaan et taas yritin liikoja liian aikasin. Painonpudotus. Vielä oli kuuppa sekasin ni vaikiaaha se oli. Mutta hei oon onnistunu kuiten! En tavoitteeseen asti koska annoin periksi. Varmasti muuten oiski jo. Mutta meni mielenterveys sen eelle. Onneksi. Vielä on aikaa jatkaa!
Monet varmasti minua seuranneena miettivät että mitä hittoa tuo oikein yrittää räpeltää. Miksi tehä asioista niin vaikeita? Miksi tehä semmosta mikä vaatii niin paljon ja tuntuu mahottomalta.
SIKSI KOSKA RAKASTAN SITÄ. Rakastan reenata. Rakastan liikkua. Touhuta. Se pitää mut järjissään. Mä en vaan voi maata! En ikinä oo voinu enkä ikinä voi. Toivottavasti ei tarttekkaan.
Harmi vain että mies on samanlainen :D Kuka sitte pysyy vaan kotona? mmm m.
No mutta siinä hyvää missä pahaaki! SAIN UUDEN AUTON. Luojalle kiitos enään ei tartte huolehtia pääseekö käymään ees kaupassa asti enneku se leviää käsiin. Jospa nyt pääsee! JA PITKÄSTI.
Ja onko tämä nyt ensimmäinen aviovuosiki! No ihan se. Oeh.
Tänä vuonna on ollu aikaa miettiä. Miettiä missä tökkii ja mikä meni vikaan.. Kaikissa meissähän on varmasti parannettavaa ja omalta osaltani minä lupaan parantaa tapani uudestaan ja uudestaan. Jotta olisi hyvä olla. Meillä kaikilla. Elämä on niin rytisten muuttunu ettei vaan pysy enään perässä. Ei oo ollu aikaa aatella. Käyä asioita läpi. Nyt ne on taputeltu! Sillat poltettu menneisyys haudattu. Ja nyt ei ole enään kuin tulevaisuus!
Oikeastaan mulla on nyt kaikki. Mitä oon halunnukki. Aikoinaan.
Paras ihanin aviomies mitä voi toivoa (AINAKI TOISINAAN)
Ihanat lapset. Ne tärkeimmät.
Jäärät elukat. Perhe. Ja ystäviäki vähän, tällä erää.
Miksei silti osaa olla onnellinen?
Kyllä mä oonkin. Ja nyt mä alan elämään vasta elämääni. Tähän asti sitä on vähän niinku rakennettu ja totuteltu. Ja nyt on aika alkaa nauttimaan! <3
Moni tietää minut. Ei tarinaani.
Sen takia. On helppoa kirjoittaa tänne. Harvaa tietää. Ja ne vähäisetkin on valittuja.
Pysyn anonyymina. Turvallisuus syistä. Luitte tai ette. Mä kirjoitan :)
Tästäki vuodesta selvittiin! Jos ei hyvin ni sitten huonosti. Mutta uusi vuosi tekee tuloaan! Entistä parempana! Sen mä lupaan! On aika jättää hyvästit. Tälle paskalle!!! ;D Muuan päivä vielä..
Sit mä lupaan ampuu tän vuoden ilmaan! Joka haihtuu savuna taivaalle.. Tänä vuonna. Mä lupaan pussata vuoden vaihtuessa ens vuojeksi pirusti rakkautta! Mei olla vielä koskaan juhlittu miehen kans vuodenvaihdetta. Oon 2 kertaa ollu paksuna. Ja muutoin vauvat ollu pieniä.. Istuttu jossain porukoilla. No. Sama näkyy jatkuvan jälleen... Uuden vuoden odotukset sitten uutena kirjoituksena. On ollu kiva lukea aina menneitä lupauksia. On ne toteutunu onneksi ;)
Ohhohps. Tuliki muuan sana. Ihme jos luit tänne asti :D Kiiits ;>
Ja voinhan sanoa että jumaleissöni mikä vuosi onki ollut!
Asioita on tapahtunut. Vähän laidasta laitaan. Taitaa edellinenki vuosi mennä samaan pakettiin tämän kanssa koska siitä en muista sen kummempia ko oli niin tohinaa.
Saatiin kuulla kaikenlaisia jossa oli sulattamista. mm että meille on tulossa toinen lapsi!
Se oli aikas yllättävä paukku. Nimittäin juuri TAAS kun menin sanomaan tahdon tahdon päätetäänpä päivä ni pam ja olin raskaana. Niin nimittäin kävi esikoisenkin kanssa. Samalle viikolle olis ollu kumpiki the day.
No nythä nei onneksi päällekkäi sattunu ni piettiinpä sitte ne häätki alta pois. Vaikka okei. Jos saisin päättää ni en menis naimisiin raskaana ollessa! En taatusti. Voin sanoa ettei siitä varmasti nauttinu yhtälailla ko ois muuten nauttinu. Polttarit ja kaikki. Olihan toki hauskaa mutta :) Piti aatella muitaki ko ittiä. Ja tottakai. Mennä ajoissa nukkumaan... No ne on nyt taputeltu ONNEKSI alta pois. Joskushan voi vielä uusia jossei ajankanssa pääse sinuiksi ;)
Tämä vuosi. On ollut rankka. Henkisesti todella rankka minulle.
Juuri kun aloin pärjäämään esikoisen kanssa puksahti siihen toinen.
En tiiä mutta en piä meijän lapsia kuitenkaan mitenkään helpoimpina. Nojoo ei varmaan monellakaan oo eikä kukaa omistaan aattelekkaan mutta samassa syssyssä ainaki ollaan!
Tulihan meille koira.. mmm oma lukunsa hänestäkin.. Jos multa oltais kysytty ni ei tasan varmasti ois tullu. Vähän mammalle lisää harmaita hiuksia ja järjen menetystä. Aivan yks jäärä! Aivan siis.. mahoton. MULLE. Ei miehelle. Hänellle aivan mielinkielin aina. Mutta siltippä minun riesana 24/7.
Ekat kuukaudet itketti. Mutta helpottaa jo! Pieni vauva, koiranpentu, uhmaikäinen, rikkipoikkiväsy äiti JES mikä kombi! xD
Moon miettinyt et mitä mulle on oikein tapahtunu. Niinku ihmisenä. Vai onko sittenkään mitään.
Kaverit on kaikonnu. Niitä ei oo juuri käellistäkään. Saatika hyvänpäivän tuttuja..
Hermot ja järki nyt on mennyttä ja sen varmasti aiheutti raskaushormoonit joka jatku toki synnytyksen jälkeenki pitkälle. Ja.. nojoo.
Huomaan et taas yritin liikoja liian aikasin. Painonpudotus. Vielä oli kuuppa sekasin ni vaikiaaha se oli. Mutta hei oon onnistunu kuiten! En tavoitteeseen asti koska annoin periksi. Varmasti muuten oiski jo. Mutta meni mielenterveys sen eelle. Onneksi. Vielä on aikaa jatkaa!
Monet varmasti minua seuranneena miettivät että mitä hittoa tuo oikein yrittää räpeltää. Miksi tehä asioista niin vaikeita? Miksi tehä semmosta mikä vaatii niin paljon ja tuntuu mahottomalta.
SIKSI KOSKA RAKASTAN SITÄ. Rakastan reenata. Rakastan liikkua. Touhuta. Se pitää mut järjissään. Mä en vaan voi maata! En ikinä oo voinu enkä ikinä voi. Toivottavasti ei tarttekkaan.
Harmi vain että mies on samanlainen :D Kuka sitte pysyy vaan kotona? mmm m.
No mutta siinä hyvää missä pahaaki! SAIN UUDEN AUTON. Luojalle kiitos enään ei tartte huolehtia pääseekö käymään ees kaupassa asti enneku se leviää käsiin. Jospa nyt pääsee! JA PITKÄSTI.
Ja onko tämä nyt ensimmäinen aviovuosiki! No ihan se. Oeh.
Tänä vuonna on ollu aikaa miettiä. Miettiä missä tökkii ja mikä meni vikaan.. Kaikissa meissähän on varmasti parannettavaa ja omalta osaltani minä lupaan parantaa tapani uudestaan ja uudestaan. Jotta olisi hyvä olla. Meillä kaikilla. Elämä on niin rytisten muuttunu ettei vaan pysy enään perässä. Ei oo ollu aikaa aatella. Käyä asioita läpi. Nyt ne on taputeltu! Sillat poltettu menneisyys haudattu. Ja nyt ei ole enään kuin tulevaisuus!
Oikeastaan mulla on nyt kaikki. Mitä oon halunnukki. Aikoinaan.
Paras ihanin aviomies mitä voi toivoa (AINAKI TOISINAAN)
Ihanat lapset. Ne tärkeimmät.
Jäärät elukat. Perhe. Ja ystäviäki vähän, tällä erää.
Miksei silti osaa olla onnellinen?
Kyllä mä oonkin. Ja nyt mä alan elämään vasta elämääni. Tähän asti sitä on vähän niinku rakennettu ja totuteltu. Ja nyt on aika alkaa nauttimaan! <3
Moni tietää minut. Ei tarinaani.
Sen takia. On helppoa kirjoittaa tänne. Harvaa tietää. Ja ne vähäisetkin on valittuja.
Pysyn anonyymina. Turvallisuus syistä. Luitte tai ette. Mä kirjoitan :)
Tästäki vuodesta selvittiin! Jos ei hyvin ni sitten huonosti. Mutta uusi vuosi tekee tuloaan! Entistä parempana! Sen mä lupaan! On aika jättää hyvästit. Tälle paskalle!!! ;D Muuan päivä vielä..
Sit mä lupaan ampuu tän vuoden ilmaan! Joka haihtuu savuna taivaalle.. Tänä vuonna. Mä lupaan pussata vuoden vaihtuessa ens vuojeksi pirusti rakkautta! Mei olla vielä koskaan juhlittu miehen kans vuodenvaihdetta. Oon 2 kertaa ollu paksuna. Ja muutoin vauvat ollu pieniä.. Istuttu jossain porukoilla. No. Sama näkyy jatkuvan jälleen... Uuden vuoden odotukset sitten uutena kirjoituksena. On ollu kiva lukea aina menneitä lupauksia. On ne toteutunu onneksi ;)
Ohhohps. Tuliki muuan sana. Ihme jos luit tänne asti :D Kiiits ;>
tiistai 27. joulukuuta 2016
Ei jumalauta!
Siis on. On pakko. Avautua. Ja nyt vasta kunnolla ekaa kertaa mutta tätä oonki oottanu.
Jo 6kk. Sakemanni. Rotuna. On paha. Pelottava. Okei joo son jonku toisen mielipide.
Olin lenkillä. Nyt illasta. Koirani kanssa. Sakemannin. Vastaan käveli nainen. Koiransa kanssa. Joku porokoiran tapanen. Tuli kohalle alkoi ärhäntelemään. Meiltäkin kuului TOTTAKAI isolla äänellä vasta vuhkasu. Josta nainen hypähtää ilmaan maasta. (Silloin se nauratti melkein ääneen). Tilanne oli täysin hallinassa. Ei puhettakaan vaarallisuudesta tai uhkaavuudesta edes! SILTI. Nainen oli pelännyt koiransa ja varmaa ittesäki puolesta että tää hyökkää kimppuun ja puree!! Siis koira joka vastaa toisen ärhäntelyyn haukahtamalla isoäänisesti niinku kuuluuki. Jos ääneen säikähtää ni miksi pitää tuomita koko koira heti?! Olisin halunnu nuuhkuttaa mutta tilanne meni nii nopeaa ohi etten kerenny ja sit alko vikinä haukunta meilläki... missä vitun kohassa piti pelätä että heitä purtaisiin?!? KOSKA KOIRALLA ON ISO ÄÄNI?! KOSKA ROTU ON SAKSANPAIMEN?! Voi ristus mulla kiehuu.
Enempi saa nuista vitun pienistä piskeistä olla huolissaa niinku jokku pystykorvat! Joka viime kerralla kävi naapurin koiran kimppuun lenkillä ollessaa irti! Minu toine koira vaan nuuhkas sitä eikä välittäny vaikka kuinka ärräs mutta naapurin koirapa ei sitä kestäny ja alkovat "tappelee". No okei sei ollu tappelua nähnykkää mutta silti. Ja isoin koira ei välittäny paskaakaan!
No. Oli hyvä lenkki joka tapauksessa. Plussaa et uskallan lenkkeillä tuola pimiässä. Ja ah sitte sauna! Vieläku sais lapset nukkumaan ja pääsis miehen viereen ni avot. Haavelua vaan..
Miksihä sitä ei osaa arvostaa ittiään juuri yhtään? Okei paljon on tapahtunu ja muuttunu ja.. olen kyllä kasvanu ihmisenö todela paljon! Enkö vain kokoa. Se on pienentyny 😂
Enään ei onneksi uhmaila paljoakaan ni oon saanu hermot tasattua ettei joka toinen sana ole vittu perkele. Hyi soli hirveää mut minkä teet ko se napsahtaa. Sen sain työstettyä pois eikö enää huudeta ja kiroilla juuri nimeksikkään. Paljon se vaatii mut pakkoha se on. Mikää oo nii hirveää ko huutaa lapsille. Vaikka joo aiheesta mut sei vaikuta. Yhtää. Ei se tehoa. Ei tepsi. Saattaa hidastaa sekunnin murtoosaksi mut taas jatkuu. Oon ottanu käyttöö kaikki kivat jutut. Tekemiset. Halit. Hampaita purren mutta silti! Mä en oikein tiiä mitä mä ootan. Mitä hehkua kaipaan. No. Kaippa se joskus selviää. Kohta alkaa semmone taival että huh. En tiiä miten selviän mutta mä pystyn siihen vaikka yksin! Niinku luonnollisesti. En jaksa oottaa ees mieheltä mitää tukea ja turvaa asiaan. Taikka apuja. Tokiha ne kelpais enemmänku uskaltaa ees pyytää.. toivotaan parasta. Mulle se on tärkeää. Todellaki. Jospa joku osais arvostaa... no mutta siitä lisää jonku viikon päästä. Kerron siitä sitte hyvinki tarkasti useamman kuukauden ajan 😆
Jo 6kk. Sakemanni. Rotuna. On paha. Pelottava. Okei joo son jonku toisen mielipide.
Olin lenkillä. Nyt illasta. Koirani kanssa. Sakemannin. Vastaan käveli nainen. Koiransa kanssa. Joku porokoiran tapanen. Tuli kohalle alkoi ärhäntelemään. Meiltäkin kuului TOTTAKAI isolla äänellä vasta vuhkasu. Josta nainen hypähtää ilmaan maasta. (Silloin se nauratti melkein ääneen). Tilanne oli täysin hallinassa. Ei puhettakaan vaarallisuudesta tai uhkaavuudesta edes! SILTI. Nainen oli pelännyt koiransa ja varmaa ittesäki puolesta että tää hyökkää kimppuun ja puree!! Siis koira joka vastaa toisen ärhäntelyyn haukahtamalla isoäänisesti niinku kuuluuki. Jos ääneen säikähtää ni miksi pitää tuomita koko koira heti?! Olisin halunnu nuuhkuttaa mutta tilanne meni nii nopeaa ohi etten kerenny ja sit alko vikinä haukunta meilläki... missä vitun kohassa piti pelätä että heitä purtaisiin?!? KOSKA KOIRALLA ON ISO ÄÄNI?! KOSKA ROTU ON SAKSANPAIMEN?! Voi ristus mulla kiehuu.
Enempi saa nuista vitun pienistä piskeistä olla huolissaa niinku jokku pystykorvat! Joka viime kerralla kävi naapurin koiran kimppuun lenkillä ollessaa irti! Minu toine koira vaan nuuhkas sitä eikä välittäny vaikka kuinka ärräs mutta naapurin koirapa ei sitä kestäny ja alkovat "tappelee". No okei sei ollu tappelua nähnykkää mutta silti. Ja isoin koira ei välittäny paskaakaan!
No. Oli hyvä lenkki joka tapauksessa. Plussaa et uskallan lenkkeillä tuola pimiässä. Ja ah sitte sauna! Vieläku sais lapset nukkumaan ja pääsis miehen viereen ni avot. Haavelua vaan..
Miksihä sitä ei osaa arvostaa ittiään juuri yhtään? Okei paljon on tapahtunu ja muuttunu ja.. olen kyllä kasvanu ihmisenö todela paljon! Enkö vain kokoa. Se on pienentyny 😂
Enään ei onneksi uhmaila paljoakaan ni oon saanu hermot tasattua ettei joka toinen sana ole vittu perkele. Hyi soli hirveää mut minkä teet ko se napsahtaa. Sen sain työstettyä pois eikö enää huudeta ja kiroilla juuri nimeksikkään. Paljon se vaatii mut pakkoha se on. Mikää oo nii hirveää ko huutaa lapsille. Vaikka joo aiheesta mut sei vaikuta. Yhtää. Ei se tehoa. Ei tepsi. Saattaa hidastaa sekunnin murtoosaksi mut taas jatkuu. Oon ottanu käyttöö kaikki kivat jutut. Tekemiset. Halit. Hampaita purren mutta silti! Mä en oikein tiiä mitä mä ootan. Mitä hehkua kaipaan. No. Kaippa se joskus selviää. Kohta alkaa semmone taival että huh. En tiiä miten selviän mutta mä pystyn siihen vaikka yksin! Niinku luonnollisesti. En jaksa oottaa ees mieheltä mitää tukea ja turvaa asiaan. Taikka apuja. Tokiha ne kelpais enemmänku uskaltaa ees pyytää.. toivotaan parasta. Mulle se on tärkeää. Todellaki. Jospa joku osais arvostaa... no mutta siitä lisää jonku viikon päästä. Kerron siitä sitte hyvinki tarkasti useamman kuukauden ajan 😆
Homeday.
Voihan koiran karvat sentään! Ihan järkyttävää! Pölähys käy ku sisälle tulee. Pentukarvan vaihto ilmeisesti. Hyi ja minen tykkää yhtäään karvoista! Ahkeraa siivous luvassa. Niinku tää päiväki ollu.
Onneksi sää sallii ni pystyy oleen muksujen kans ulkona. Voi tätä virran määrää! Huhhei. Lentäis jos ois siivet.
Harmikseni huomasin illalla et toinen koira taas kipiänä.. onkohan tuosta enää mihinkää 😕 jospa menis särkylääkkeellä taas ohi. Oivoi. Vikaa ku ei löydy täälä ja pitäis lähtiä ouluun asti näyttämään..
Jokseenki joulusta jäi erilainen maku suuhun ni mää halusin riisuu sen jo pois! Ekaa kertaa mies on eriä mieltä eikä anna 😂 no josmä vielä viikon ootan. Kevättä ikävä!! Ja aurinkoa. Tää pimeys on... aivan ahterista.
Mä sain aivan loistavan ja asuvan joululahjan! En oo tommosista tiennykkää mutta osuvasti annettu 😊 tarpeeseen tulee!
Pitkästä aikaa ku sai viettää illan jonku muunki kans ko lasten ni tuntuupa aivan erikoisen hyvältä. Mitenhän tuon sais tavaksi.. 😃 no tuosson taas vähäksi aikaa. Jospa ne mammamiittingitki alkais luistaa. Ko tekis ite eka jotain. Sitähän ne oottaa..
Onneksi sää sallii ni pystyy oleen muksujen kans ulkona. Voi tätä virran määrää! Huhhei. Lentäis jos ois siivet.
Harmikseni huomasin illalla et toinen koira taas kipiänä.. onkohan tuosta enää mihinkää 😕 jospa menis särkylääkkeellä taas ohi. Oivoi. Vikaa ku ei löydy täälä ja pitäis lähtiä ouluun asti näyttämään..
Jokseenki joulusta jäi erilainen maku suuhun ni mää halusin riisuu sen jo pois! Ekaa kertaa mies on eriä mieltä eikä anna 😂 no josmä vielä viikon ootan. Kevättä ikävä!! Ja aurinkoa. Tää pimeys on... aivan ahterista.
Mä sain aivan loistavan ja asuvan joululahjan! En oo tommosista tiennykkää mutta osuvasti annettu 😊 tarpeeseen tulee!
Pitkästä aikaa ku sai viettää illan jonku muunki kans ko lasten ni tuntuupa aivan erikoisen hyvältä. Mitenhän tuon sais tavaksi.. 😃 no tuosson taas vähäksi aikaa. Jospa ne mammamiittingitki alkais luistaa. Ko tekis ite eka jotain. Sitähän ne oottaa..
 |
Ystävien merkitystä ei voi edes sanoin kuvailla ❤
|
maanantai 26. joulukuuta 2016
Joulu tuli, joulu meni.
Olihan päivä! Nimittäin aatto.. Tästä opimme.
Aamusta lähettii jo kierrokselle. Koko päivä oli OOTTAMISTA. Ensin ootat et yhet käy töissä sitte oltat et toiset tulee toisaalta. No pukki oli käyny ulkoillessamme ja näkkyy oltiin oltu kilttejä! Varsinki lapset. Vaihettii taas paikkaa ja ootettii ja ootettii ja oottettii taas. Lopulta meni väsyksissä hermo ja viimein kotia! Oli sieläki käyny pukki. Missää ei vaan nähty sitä! No ens jouluna ollaan kotona ni varmasti nähään 😊
Jouluruoka kiintiö ei kerenny täyttymää. Suklaata napsin yhen hetken. Lasten kans joulu on erilaista kuin ennen. Kukaan ei jaksa oottaa pukin tulevaksi 20.30 ku pitäis olla jo menossanukkumaan. Kyllä ens vuonna käy jo heti aamulla puuron jälkeen! Niin ne ajat muuttuu. Vielä vuosi sitten se vielä onnistu "perinteet" mutta enään ei. Koirakaan ei tykkää paikanvaihtelusta.. mutta onneksi nuinkaan hyvin!
Joulupäivä. Ah. Kauan odotettu lapsivapaa!
Kerran vuoteen lähtiä kattomaan ihmisiä paikalliseen. Ja niitähän riitti! Mukavaa piisasi! Oloa tuli kevennettyä hurjasti! Tanssittua energiat pois ja juotua murheet pöydän alle! Pari kyyneltäkin tuli tirautettua ko meni tunteisiin. Mutta nyt entistä ehompana jällee!
Oli taas tilanteita "me tunnetaan sut" mut ketäs hittoa te ootta..öäh. ehkä vielä joku pvä minäki tiiän ☺
Aamu ei ollu vaikea. Nukuin ennätys paljon mikä on ihme! Väsyttää silti..
Rankkaaha nämä on. Sehä on selevä 😃 pitääköhä sitteki skipata ne uusivuosi pileet 😂
Vanha ei jaksa.
Jospa pikku iltaulkoilua ja hyvillä mielin unille sitten. Tuli niin mieleinen aura auto lahjaksi et pikkumiestä meinaa sisällä saaha pysymäänkään.
(Kuvia ei jaksa laittaa. Rankkaa tämä kirjoittaminenkin 😂)
Aamusta lähettii jo kierrokselle. Koko päivä oli OOTTAMISTA. Ensin ootat et yhet käy töissä sitte oltat et toiset tulee toisaalta. No pukki oli käyny ulkoillessamme ja näkkyy oltiin oltu kilttejä! Varsinki lapset. Vaihettii taas paikkaa ja ootettii ja ootettii ja oottettii taas. Lopulta meni väsyksissä hermo ja viimein kotia! Oli sieläki käyny pukki. Missää ei vaan nähty sitä! No ens jouluna ollaan kotona ni varmasti nähään 😊
Jouluruoka kiintiö ei kerenny täyttymää. Suklaata napsin yhen hetken. Lasten kans joulu on erilaista kuin ennen. Kukaan ei jaksa oottaa pukin tulevaksi 20.30 ku pitäis olla jo menossanukkumaan. Kyllä ens vuonna käy jo heti aamulla puuron jälkeen! Niin ne ajat muuttuu. Vielä vuosi sitten se vielä onnistu "perinteet" mutta enään ei. Koirakaan ei tykkää paikanvaihtelusta.. mutta onneksi nuinkaan hyvin!
Joulupäivä. Ah. Kauan odotettu lapsivapaa!
Kerran vuoteen lähtiä kattomaan ihmisiä paikalliseen. Ja niitähän riitti! Mukavaa piisasi! Oloa tuli kevennettyä hurjasti! Tanssittua energiat pois ja juotua murheet pöydän alle! Pari kyyneltäkin tuli tirautettua ko meni tunteisiin. Mutta nyt entistä ehompana jällee!
Oli taas tilanteita "me tunnetaan sut" mut ketäs hittoa te ootta..öäh. ehkä vielä joku pvä minäki tiiän ☺
Aamu ei ollu vaikea. Nukuin ennätys paljon mikä on ihme! Väsyttää silti..
Rankkaaha nämä on. Sehä on selevä 😃 pitääköhä sitteki skipata ne uusivuosi pileet 😂
Vanha ei jaksa.
Jospa pikku iltaulkoilua ja hyvillä mielin unille sitten. Tuli niin mieleinen aura auto lahjaksi et pikkumiestä meinaa sisällä saaha pysymäänkään.
(Kuvia ei jaksa laittaa. Rankkaa tämä kirjoittaminenkin 😂)
perjantai 23. joulukuuta 2016
Yksi yö jouluuun! 😊
Pukkaako muilla ressiä päälle? Onko tekemättömiä asioita?
Meillä ei! 😊 joulu on laitettu jo alkukuusta ja kuusikin koristeltiin jo pojan kanssa. Lahjat ostettu ja paketoitu hyvissä ajoin. Ja kinkkukin paistettu ja pari päivää jo syötykki.
(Pakko aloittaa ajoissa että saadaan tuhottua se joulun aikana).
Leivinuunissa tuli. Maha täynnä jouluruokaa. Tyty tuhnuttaa vieressä sohvalla. Pojat ruokkimassa elukoita ja sen jälkeen tää ampasee lenkille koiran kans!
Nyt on kunnon kilojen kerrytys menossa koska herkut ja pullat ja leivät on TUHOTTAVA ennen tammikuuta ettei jää kiusauksia mihinkään. Eli pakko vähä liikkuakki sen eestä 😃
Huomisen päivän suunnitelmat vielä auki. Tänä jouluna aiotaan vielä käyä kummankin porukoilla ja olla kotona. (Onneksi lähellä kaikki). Meillä siis riittää lahjoja ruokia ja saunoja 😂
Mutta yhdessä olo on parasta ❤ ja lasten ilo ja onni uusista "lahjoista".
Meillä ei! 😊 joulu on laitettu jo alkukuusta ja kuusikin koristeltiin jo pojan kanssa. Lahjat ostettu ja paketoitu hyvissä ajoin. Ja kinkkukin paistettu ja pari päivää jo syötykki.
(Pakko aloittaa ajoissa että saadaan tuhottua se joulun aikana).
Leivinuunissa tuli. Maha täynnä jouluruokaa. Tyty tuhnuttaa vieressä sohvalla. Pojat ruokkimassa elukoita ja sen jälkeen tää ampasee lenkille koiran kans!
Nyt on kunnon kilojen kerrytys menossa koska herkut ja pullat ja leivät on TUHOTTAVA ennen tammikuuta ettei jää kiusauksia mihinkään. Eli pakko vähä liikkuakki sen eestä 😃
Huomisen päivän suunnitelmat vielä auki. Tänä jouluna aiotaan vielä käyä kummankin porukoilla ja olla kotona. (Onneksi lähellä kaikki). Meillä siis riittää lahjoja ruokia ja saunoja 😂
Mutta yhdessä olo on parasta ❤ ja lasten ilo ja onni uusista "lahjoista".
keskiviikko 21. joulukuuta 2016
Oi että mä nautin!
Uskokaa tai älkää mutta yö meni hyvin! Lapset nukku suht hyvin ja nyt on mamma levänny!
Monien vuosien jälkeen.. tänään mä perustin mammaryhmän näilleperille! Jahka sitä seuraa sais joskus sitteki näihi pitkiin päiviin.
Tästä päivästä olen nauttinut.
Isi ja poika meni rattori hommiin. KINKKU OON UUNISSA! Tytyki nukahti tyytyväisenä rattaisiin tuohon viereen ko mamma naputtaa tietokonetta. Voi tätä hiljaisuutta! musiikki soi taustalla ja kynttilät palaa joulukoristeineen :) Ei hassumpaa. Illalla tiedossa jouluruokaa! Ja joulutorttujen tekoa. Mulla kyllä on kinkunpaistajaiset menossa joten eikö siinä kuuluisi siemailla hieman viiniä? ;) No ei tänään vielä.
Monien vuosien jälkeen.. tänään mä perustin mammaryhmän näilleperille! Jahka sitä seuraa sais joskus sitteki näihi pitkiin päiviin.
Tästä päivästä olen nauttinut.
Isi ja poika meni rattori hommiin. KINKKU OON UUNISSA! Tytyki nukahti tyytyväisenä rattaisiin tuohon viereen ko mamma naputtaa tietokonetta. Voi tätä hiljaisuutta! musiikki soi taustalla ja kynttilät palaa joulukoristeineen :) Ei hassumpaa. Illalla tiedossa jouluruokaa! Ja joulutorttujen tekoa. Mulla kyllä on kinkunpaistajaiset menossa joten eikö siinä kuuluisi siemailla hieman viiniä? ;) No ei tänään vielä.
tiistai 20. joulukuuta 2016
Voihan vietävät.
Ei menny ihan niinku elokuvissa. Jotenki mulla oli kutina et tässä ei hyvin käy. Alkuyön mä vaan pyörin ja kävin jollain kierroksilla. Ei nukuttanu vähääkää.. aivan kummallista!! Sittepä kuopus aloitti pyörinnän ja itkemisen. Tais kuume noussa ku sen verran oli lämmin. Esikoinen välissä hyppyytti kans. Tätä jatku sit aamuun asti ja nukuttuja tunteja vähän..
Aamullaha sitte oli puhe lähtiä kaupoille ja kattoo sitä vauvaa. No ei menny iha putkee sekää. Vettä sato yön. Ja aamun. Maa jäässä. Senhä tietää missä kunnossa tiet on. Peilijäässä.. rekat seiso mäissä.. ootettii myöhempää ja lähettii kuite kokeileen onnea ja hyvin meni!
Mutta yhtä hyvi ei menny ku jätettii koira ulos siksi aikaa ko käytiin kaupassa. Voiiii ristus mikä haju siinä oli!! Suihkuu joutu heti. Aiva järkyttävää..
MUTTA kinkku on sulaamassa ☺ namnam. Huomena taitaa mennä jo uuniin.
Lapsetki sain jo sänkyyn! Ja pääsin peiton alle. Nyt jos kokeilis nukkumista..
EDIT; en kerenny lähetä nappia painaa ko huuto jo alko. Ja nyt vasta loppukaan menihän yli 30min.. hurraa ja hyvää yötä.
Tein päätöksen. Mille alan tammikuussa. KAIKKI tulee muuttumaan.
MÄ muutun. Petraan paljon. Vahvistun. Olen ottanut opikseni ja tarpeeksi murehtinut. Nyt on mun vuoro elää. Eka vuosi vauvan kans toki verottaa varmaa kaikilla. Okek niillä joilla on astetta hankalammat lapset toki 😃
Mutta viimeinen äitiysloma viikko menossa! Nautin! Lapset on ihania ku oppii käsittelemään. Elämä on oppimista. Ihmeellistä. Ja ihanaaki. Välillä.
Öitä muruset. Toivottavasti nukutaan hyvin!!
Tässä pari kuvasta mitä lupasin.
Aamullaha sitte oli puhe lähtiä kaupoille ja kattoo sitä vauvaa. No ei menny iha putkee sekää. Vettä sato yön. Ja aamun. Maa jäässä. Senhä tietää missä kunnossa tiet on. Peilijäässä.. rekat seiso mäissä.. ootettii myöhempää ja lähettii kuite kokeileen onnea ja hyvin meni!
Mutta yhtä hyvi ei menny ku jätettii koira ulos siksi aikaa ko käytiin kaupassa. Voiiii ristus mikä haju siinä oli!! Suihkuu joutu heti. Aiva järkyttävää..
MUTTA kinkku on sulaamassa ☺ namnam. Huomena taitaa mennä jo uuniin.
Lapsetki sain jo sänkyyn! Ja pääsin peiton alle. Nyt jos kokeilis nukkumista..
EDIT; en kerenny lähetä nappia painaa ko huuto jo alko. Ja nyt vasta loppukaan menihän yli 30min.. hurraa ja hyvää yötä.
Tein päätöksen. Mille alan tammikuussa. KAIKKI tulee muuttumaan.
MÄ muutun. Petraan paljon. Vahvistun. Olen ottanut opikseni ja tarpeeksi murehtinut. Nyt on mun vuoro elää. Eka vuosi vauvan kans toki verottaa varmaa kaikilla. Okek niillä joilla on astetta hankalammat lapset toki 😃
Mutta viimeinen äitiysloma viikko menossa! Nautin! Lapset on ihania ku oppii käsittelemään. Elämä on oppimista. Ihmeellistä. Ja ihanaaki. Välillä.
Öitä muruset. Toivottavasti nukutaan hyvin!!
Tässä pari kuvasta mitä lupasin.
 |
| Rakennetti joulupuuta. |
 |
| Rakkaudesta salaattiin jälleen! Namnam. |
maanantai 19. joulukuuta 2016
Pitkästä aikaa.
jotenki on tuntunu ettei oo mitä kirjoittaa ja toisaalta vaikka mitä. Laiskuusko lie iskenny jo. Vaiko joulurauha... Kommelluksista selvitty. Torstaina oli esikoisen viimine kerhopäivä pikkujouluilla. Ja kuopuksenki pikkujoulut neuvolassa. Tohinapäivä mammalla ku oltii kylissä kokopäivä. Käytiin muka ranskiksillaki. Ai että pookeli tykkäs. Arjen luksusta.
Pienen pienistä iloista voi saaha niin paljon. Mies sanoi illalla että herätä hänet aamulla jos tyty herää aikasin ni hän menee että saan nukkua pitkään. Viittä vaille märisin sen kuultua <3
No me nukuttii koko porukka pitkään :D
Kotona on siivoultu ja joululauluja kuunneltu ja laulettu. Tänään kasasttiin kuusi ja ootetaan isiä kotia että koristellaan yhessä. Ulkoiltiin monta tuntia ku oli nii ihana ilma.
Huomena pitäis lähtiä vähä ostoksille ja kattomaan pikkuveljen tyttöä:) ja ehkäpä kinkkuki jo paistetaan:) Jouluaatto menee kuitenki meijä porukoilla ni sama nauttia joulusta kotona jo aiemmi!
Sen verta on jopa sanottavaa et oon lenkkeilly nyt yllättävän paljon!
Eka kokeilin 2 koiran kans yhtäaikaa mut tosi homma on et siitä nauttii paljon enemmän yhen kans. Eli näillä mennään. Eilen tuli 8km alle! Potkuri oli kaverina mutta eihä se tuola hietikossa luistannu juurikaan ku yritin juoksuttaa koiria. Ihanaa kun on loma aikaa niin itellekki tulee välillä aina rakoa omalle ajalle. Päätettiin jopa että nyt lähdetän yhessä jopa juhlimaan! joulupäivänä ja uutenavuotena. wippii :)
Oon tässä vähä punninnu eri vaihtoehtoja tammikuulle et minkä valmennuksen alaisuuteen alkaisin vai alanko mihinkään ja jatkan yksikseni. Toisaalta himoittee PALJONKI mutta sitten se että ku ne maksaa PALJON, niin mitä sitten jos en taaskaan onnistu. Jos en saa sitä aikaa itelle että voisin panostaa johonki. Sitte se menee "hukkaan".. Hmmm mmm. Jaa.a
Laittelen kuvia ens postauksessa. Nyt oon jopa syönykki hyvin! Äsken oli maksalaatikkoa salaatilla. Okei eilen vedettiin miehen kans suklaa överit ja hyi hyi että tuntuki!
Ihanaa jouluviikkoa kaikille! Tämä on aikaa josta minä nautin. Rauhaisaa. Lämmintä. Yhdessä oloa. Kaiken parasta on aatto ja perheet<3 Mutta sitä me ootellaan vielä hetki!
Pienen pienistä iloista voi saaha niin paljon. Mies sanoi illalla että herätä hänet aamulla jos tyty herää aikasin ni hän menee että saan nukkua pitkään. Viittä vaille märisin sen kuultua <3
No me nukuttii koko porukka pitkään :D
Kotona on siivoultu ja joululauluja kuunneltu ja laulettu. Tänään kasasttiin kuusi ja ootetaan isiä kotia että koristellaan yhessä. Ulkoiltiin monta tuntia ku oli nii ihana ilma.
Huomena pitäis lähtiä vähä ostoksille ja kattomaan pikkuveljen tyttöä:) ja ehkäpä kinkkuki jo paistetaan:) Jouluaatto menee kuitenki meijä porukoilla ni sama nauttia joulusta kotona jo aiemmi!
Sen verta on jopa sanottavaa et oon lenkkeilly nyt yllättävän paljon!
Eka kokeilin 2 koiran kans yhtäaikaa mut tosi homma on et siitä nauttii paljon enemmän yhen kans. Eli näillä mennään. Eilen tuli 8km alle! Potkuri oli kaverina mutta eihä se tuola hietikossa luistannu juurikaan ku yritin juoksuttaa koiria. Ihanaa kun on loma aikaa niin itellekki tulee välillä aina rakoa omalle ajalle. Päätettiin jopa että nyt lähdetän yhessä jopa juhlimaan! joulupäivänä ja uutenavuotena. wippii :)
Oon tässä vähä punninnu eri vaihtoehtoja tammikuulle et minkä valmennuksen alaisuuteen alkaisin vai alanko mihinkään ja jatkan yksikseni. Toisaalta himoittee PALJONKI mutta sitten se että ku ne maksaa PALJON, niin mitä sitten jos en taaskaan onnistu. Jos en saa sitä aikaa itelle että voisin panostaa johonki. Sitte se menee "hukkaan".. Hmmm mmm. Jaa.a
Laittelen kuvia ens postauksessa. Nyt oon jopa syönykki hyvin! Äsken oli maksalaatikkoa salaatilla. Okei eilen vedettiin miehen kans suklaa överit ja hyi hyi että tuntuki!
Ihanaa jouluviikkoa kaikille! Tämä on aikaa josta minä nautin. Rauhaisaa. Lämmintä. Yhdessä oloa. Kaiken parasta on aatto ja perheet<3 Mutta sitä me ootellaan vielä hetki!
keskiviikko 14. joulukuuta 2016
Tilanne paheni.
Olen nyt tässä joutunut muutaman päivän sulattelemaan asiaa itekseni koska olen henkisesti todella kovilla.
Niinkuin oma oloni viime kirjoituksessa olisi ollut tarpeeksi pahaa nii meinasi kuopukseni tukehtua. Oli saanut jostain jotenkin kylpyhuonematon palan syötyä. Iltapuuron jälkeen alkoi oksentaa ja meni aivan kaarelle jo mutta onneksi pala irtosi ja tuli ulos. En vain pysty edes sanoin kertomaan omaa oloani. Soli ehkä hirveintä mitä on lasten aikana tapahtunu. Ja oli myös ensimmäinem vastaavanlainen. Ja voin sanoa ei enään ikinä! Nyt on silmiä joka puolella kehoa ei vain edessä ja selässä. ONNEKSI selvittiin säikähyksellä. En halua edes ajatella mitä jos pala ei olisikaan irronnut. Mistä olisin tiennyt sielä mitään edes olevan. Apukin niin kaukana... hyi jestas. Huhhei.
Tilanteista johtuen. Mulle iski paniikkihäiriö jälleen päälle. Olen tässä nyt monta päivää taistellut sitä vastaan. Ja ehkä voin kertoa että myös ilman lääkistystä. Vuosia sitten sain melko pahojakin kohtauksia aivan yllättäen mistään riippumatta ja sen jälkeen olen minimi annostulsella nappeja nappaillu. Vähentäen kokoajan. Nyt yhtäkkiä huomasin etten enään ole ottanutkaan yhtään. Pitkään aikaan. Nojoo. Olo on sen mukainen. Vierotusoireita on... kuhan pysyisi nyt vain kurissa ettei tarvisi jatkaa. Vaikka vahinkoa ei satu vaikka jatkaisin koska lääkitys niin naurettavan pieni. Olematon oikeastaa.. noh. Toivon parasta. Ei tämä ole helppoa kamppailla yksin. Oireet saattaa tulla pahempina kuin ikinä. Mutta kuuluu kai asiaan. Siihen saattaa yritys kaatua.. tarvii paljon tukea ja turvaa mutta.. mistäpä.
Jälleen kerran olen tullut samaan pisteeseen. Asuminen täällä jumalanseläntakana. Oikiasti. Onko pakko... tää on rankkaa.. todella rankkaa. Minulle. Koska olen yksin. En tunne juuri ketään.
Oma olo helpottui kuiten mutta henkisesti muuttui. Eilen illalla kävin hieronnassa. Olihan mamma vähä juntturassa jälleen. Ihmekkös jos vähä puristannu päästä.
Tänään ollut hieman erilainen päivä. Esikoisen sammas todettiin parantuneeksi! Jihuuu. Ainakin toistaiseksi. Koiralla ei oo ollu myöskään hyvät päivät. Söi mummon jouluvalot. Okei ei syöny vaan palasteli pieniksi paloiksi. Jospa huomeba helpottais kaikilla.
Okei miehellä flunssa. Sormet ja varpaat ristii ettei lapsiin tartu!!!! Sit mä en kestä enää. Kuuhullu esikoinen hyppäs kokoviime yön. Oon nukkunu ehkä tunnin...
Nyt kaikki nukkuu jo joten! Päätä tyynyyn ja parempia päiviä eteen ja alle.
Ei muu auta!
Niinkuin oma oloni viime kirjoituksessa olisi ollut tarpeeksi pahaa nii meinasi kuopukseni tukehtua. Oli saanut jostain jotenkin kylpyhuonematon palan syötyä. Iltapuuron jälkeen alkoi oksentaa ja meni aivan kaarelle jo mutta onneksi pala irtosi ja tuli ulos. En vain pysty edes sanoin kertomaan omaa oloani. Soli ehkä hirveintä mitä on lasten aikana tapahtunu. Ja oli myös ensimmäinem vastaavanlainen. Ja voin sanoa ei enään ikinä! Nyt on silmiä joka puolella kehoa ei vain edessä ja selässä. ONNEKSI selvittiin säikähyksellä. En halua edes ajatella mitä jos pala ei olisikaan irronnut. Mistä olisin tiennyt sielä mitään edes olevan. Apukin niin kaukana... hyi jestas. Huhhei.
Tilanteista johtuen. Mulle iski paniikkihäiriö jälleen päälle. Olen tässä nyt monta päivää taistellut sitä vastaan. Ja ehkä voin kertoa että myös ilman lääkistystä. Vuosia sitten sain melko pahojakin kohtauksia aivan yllättäen mistään riippumatta ja sen jälkeen olen minimi annostulsella nappeja nappaillu. Vähentäen kokoajan. Nyt yhtäkkiä huomasin etten enään ole ottanutkaan yhtään. Pitkään aikaan. Nojoo. Olo on sen mukainen. Vierotusoireita on... kuhan pysyisi nyt vain kurissa ettei tarvisi jatkaa. Vaikka vahinkoa ei satu vaikka jatkaisin koska lääkitys niin naurettavan pieni. Olematon oikeastaa.. noh. Toivon parasta. Ei tämä ole helppoa kamppailla yksin. Oireet saattaa tulla pahempina kuin ikinä. Mutta kuuluu kai asiaan. Siihen saattaa yritys kaatua.. tarvii paljon tukea ja turvaa mutta.. mistäpä.
Jälleen kerran olen tullut samaan pisteeseen. Asuminen täällä jumalanseläntakana. Oikiasti. Onko pakko... tää on rankkaa.. todella rankkaa. Minulle. Koska olen yksin. En tunne juuri ketään.
Oma olo helpottui kuiten mutta henkisesti muuttui. Eilen illalla kävin hieronnassa. Olihan mamma vähä juntturassa jälleen. Ihmekkös jos vähä puristannu päästä.
Tänään ollut hieman erilainen päivä. Esikoisen sammas todettiin parantuneeksi! Jihuuu. Ainakin toistaiseksi. Koiralla ei oo ollu myöskään hyvät päivät. Söi mummon jouluvalot. Okei ei syöny vaan palasteli pieniksi paloiksi. Jospa huomeba helpottais kaikilla.
Okei miehellä flunssa. Sormet ja varpaat ristii ettei lapsiin tartu!!!! Sit mä en kestä enää. Kuuhullu esikoinen hyppäs kokoviime yön. Oon nukkunu ehkä tunnin...
Nyt kaikki nukkuu jo joten! Päätä tyynyyn ja parempia päiviä eteen ja alle.
Ei muu auta!
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
Viikonloppua.
Onpas ollu niii vaihteleva tohina vkl että huh huh!
Päivä meni kotona vähä taistellessa lasten kans väsyyden kanssa. Päätettii sitte että lähetää ajamaan mummilaan. Oma aikansa meni saaha lasti autoon ja menoksi. Mutta voi ristus se iski sen vuoden pahimman myrskyn silloin! En ole IKINÄ ajanut tuollasessa säässä ja mun oli jo pakko rukoilla et päässää hengissä perille. Lunta tuli niin paljon ja tuuli ettei nähny ei yhen mitään! Säikähti ku auto oli vierellä tulossa vastaan. Huh. Elämäni pisin 30min matka.. joka kesti varmaa lähemmäs tunnin. No ehjänä päästiin ja onneksi lapset nukku koko matkan.
Sain tukkaan väriä ja kulmatki fiksattua. Kädet ja jalatki sai pikahuoltoa. Ja ahhh saunaa.
Aamulla tein jopa sit reenin enneku lähettii kotii 💪 jes. Ja herkut ja pullat jäi syömättä!
Onneksi keliki oli parempi. Olihan lumihommia ainaki kaikilla.
Sitten koitti tämä aamu. Lähdin kahvin voimalla onnessani aamulla vielä hämärissä koirien kanssa lenkille. Palo 600kcl! Kotia puurole ja mies lähti töihin.
Huomasin että näössä on jotain vikaa. Mitään ei näe tarkasti. Heittelee. No ajattelin et kuumotus ja tykytys kasvoissa aiheuttaa. Poika lähti papan luon ja jäätiin tytyn kans kaksin. Aloin kirjoittaa face päivitystä ja tajusin etten psaa kirjoittaa sanoja oikein! En tiedä sanojem nimijä! Kieli puuroutuu. Päätä särkee. Mitää! Soittoa miehelle joka tuli sit kotiin. Sanat menee puhuessa sekasi. Särkylääkettä ja hierontaa. Joka paikka ihan jumissaki. Ja nää lähti kans papan hoitoon. Ei pystyny jäämää kotia. Kerran oon niin pahasti halvaantunu ja puuroutunu etten voinu soittaa eea ambuanssia. Kaverin piti soittaa.. soli kai paniikkikohtaus. Nyt ei pitäis olla. Ei ainakaa tuntunu samalta. Tiiä sitte mitä oli muy nyt ku syötiin ja nukuttiin ni on helpottanu se pahin pää kipuki. Huhhei. Kivoja taasen.
Voi olla kaikkien sattumien summaa. Monta tekijää. Tai sit jotain ihan muuta. Auraavaa migreniä epäilty. Verenkierto häiriöö. Jaa a. Kuha menee ohi!
On taas henkisesti koetuksella. Se ei oo mun juttu. Jospa saunaan rentoutuu ja unille hyvissä mielin. Saapa nähä.
Päivä meni kotona vähä taistellessa lasten kans väsyyden kanssa. Päätettii sitte että lähetää ajamaan mummilaan. Oma aikansa meni saaha lasti autoon ja menoksi. Mutta voi ristus se iski sen vuoden pahimman myrskyn silloin! En ole IKINÄ ajanut tuollasessa säässä ja mun oli jo pakko rukoilla et päässää hengissä perille. Lunta tuli niin paljon ja tuuli ettei nähny ei yhen mitään! Säikähti ku auto oli vierellä tulossa vastaan. Huh. Elämäni pisin 30min matka.. joka kesti varmaa lähemmäs tunnin. No ehjänä päästiin ja onneksi lapset nukku koko matkan.
Sain tukkaan väriä ja kulmatki fiksattua. Kädet ja jalatki sai pikahuoltoa. Ja ahhh saunaa.
Aamulla tein jopa sit reenin enneku lähettii kotii 💪 jes. Ja herkut ja pullat jäi syömättä!
Onneksi keliki oli parempi. Olihan lumihommia ainaki kaikilla.
Sitten koitti tämä aamu. Lähdin kahvin voimalla onnessani aamulla vielä hämärissä koirien kanssa lenkille. Palo 600kcl! Kotia puurole ja mies lähti töihin.
Huomasin että näössä on jotain vikaa. Mitään ei näe tarkasti. Heittelee. No ajattelin et kuumotus ja tykytys kasvoissa aiheuttaa. Poika lähti papan luon ja jäätiin tytyn kans kaksin. Aloin kirjoittaa face päivitystä ja tajusin etten psaa kirjoittaa sanoja oikein! En tiedä sanojem nimijä! Kieli puuroutuu. Päätä särkee. Mitää! Soittoa miehelle joka tuli sit kotiin. Sanat menee puhuessa sekasi. Särkylääkettä ja hierontaa. Joka paikka ihan jumissaki. Ja nää lähti kans papan hoitoon. Ei pystyny jäämää kotia. Kerran oon niin pahasti halvaantunu ja puuroutunu etten voinu soittaa eea ambuanssia. Kaverin piti soittaa.. soli kai paniikkikohtaus. Nyt ei pitäis olla. Ei ainakaa tuntunu samalta. Tiiä sitte mitä oli muy nyt ku syötiin ja nukuttiin ni on helpottanu se pahin pää kipuki. Huhhei. Kivoja taasen.
Voi olla kaikkien sattumien summaa. Monta tekijää. Tai sit jotain ihan muuta. Auraavaa migreniä epäilty. Verenkierto häiriöö. Jaa a. Kuha menee ohi!
On taas henkisesti koetuksella. Se ei oo mun juttu. Jospa saunaan rentoutuu ja unille hyvissä mielin. Saapa nähä.
torstai 8. joulukuuta 2016
Eilisen riemuja!
Olihan päivä! Met nukuimma esikoisen kans olohuoneessa. Oltii retkellä. Kuopus heräsi VAIN kerran isin yövuorolla. Kiva. Aamulla miehellä soi kello 6. Jostain syystä mun pässä napsahti et hei. Saanko lähteä lenkille täältä lämpimän peiton alta pakkaseen. No sehän passasi! 30min pikalenkki koiran kans. Ai että teki hyvää. Olihan pimiää mut ei täämä auta pelätä ku sitä on kokoajan.. ens kerralla kummakki koirat ni luulis kaikilla muilla pelottavan ko mulla 😃
Oli kerhopäivä pookelilla. Oi että se tykkää siitäki vähästä. Sen takia jaksaa kulkea.
Tultiin kotia ja lähettii ulos. No nyt tulee vuoden äiti palkinnon voittaja..
Mulla oli koirat lenkkivyössä. Ja pukkasin matkarattaita nu tyty huusi vaan. Hräilin kovaan ääneen ja yritin lykätä tuola lumessa. Sitte havahuin et mite hitto tää jarruttaa et mikä sielon eessä. No lapsihan sielä! Ku joutunu nostelee ja heiluttaa vaunuja lumessa ni soli valahtanu alas sieltä! Okei lampaankarva oli ja puolet makuupussista. Nappasin makuupussista kiinni ja huusin et missä mun lapsi! No sen tietää ku pussin suusta nostaa ni mihi valahtaa lapsi. Myttyyn toiseen päähän. Mutta ei hätää. Hän vain nukkua tursotti 😊 hermostui kun jouduin purkamaan peitteet ja laittamaan uudestaan. Häätyy patentoida paremmin tänään... ei voi kiinni laittaa ku makuupussia käyttää. Dams. Onneksi selvittio nauruilla ja säikähyksellä. Huh.
Pääsin muuten viimeiseen RVP jumppaankin! Jopa miehen kyydissä. Siis wow. Oli totaalinen kyykky reeni vatsalihas jutuilla. Ja mulla tuli lapalukko? What? Miten sen saa pois oi että on ilkee.. teki hyvää. Todella hyvää. Tästä se lähti! Nyt todellakin. Nuin soli pienestä kiinni. Olen yhtä hymyä 😊😊
Kaiken kruunasi illalla että minusta tuli TÄTI ! ❤ 😍 Hihi.
Tämän aamun aamupaino sama ku silloi monta kuukautta sitten! JES. En ookkaa lihonnut. Ja luulin aivan muuta. Aina vain paranee! 6kg tavoitteeseen siis vieläki!
Wippiiiiiii. Leivinuunissa tulet. Lapset "leikkii" piruuksiaan.
TÄNÄÄN mä värjään tukan. Todellaki. Ihanaa viikonloppua kaikille! 😊
Pari kuvaakin tuli napattua eilen. Tässä vähän katteltavaaki.
Ruokapäivityksiä ei oo vielä ollukkaa mutta tästä lähtee 😁
Oli kerhopäivä pookelilla. Oi että se tykkää siitäki vähästä. Sen takia jaksaa kulkea.
Tultiin kotia ja lähettii ulos. No nyt tulee vuoden äiti palkinnon voittaja..
Mulla oli koirat lenkkivyössä. Ja pukkasin matkarattaita nu tyty huusi vaan. Hräilin kovaan ääneen ja yritin lykätä tuola lumessa. Sitte havahuin et mite hitto tää jarruttaa et mikä sielon eessä. No lapsihan sielä! Ku joutunu nostelee ja heiluttaa vaunuja lumessa ni soli valahtanu alas sieltä! Okei lampaankarva oli ja puolet makuupussista. Nappasin makuupussista kiinni ja huusin et missä mun lapsi! No sen tietää ku pussin suusta nostaa ni mihi valahtaa lapsi. Myttyyn toiseen päähän. Mutta ei hätää. Hän vain nukkua tursotti 😊 hermostui kun jouduin purkamaan peitteet ja laittamaan uudestaan. Häätyy patentoida paremmin tänään... ei voi kiinni laittaa ku makuupussia käyttää. Dams. Onneksi selvittio nauruilla ja säikähyksellä. Huh.
Pääsin muuten viimeiseen RVP jumppaankin! Jopa miehen kyydissä. Siis wow. Oli totaalinen kyykky reeni vatsalihas jutuilla. Ja mulla tuli lapalukko? What? Miten sen saa pois oi että on ilkee.. teki hyvää. Todella hyvää. Tästä se lähti! Nyt todellakin. Nuin soli pienestä kiinni. Olen yhtä hymyä 😊😊
Kaiken kruunasi illalla että minusta tuli TÄTI ! ❤ 😍 Hihi.
Tämän aamun aamupaino sama ku silloi monta kuukautta sitten! JES. En ookkaa lihonnut. Ja luulin aivan muuta. Aina vain paranee! 6kg tavoitteeseen siis vieläki!
Wippiiiiiii. Leivinuunissa tulet. Lapset "leikkii" piruuksiaan.
TÄNÄÄN mä värjään tukan. Todellaki. Ihanaa viikonloppua kaikille! 😊
Pari kuvaakin tuli napattua eilen. Tässä vähän katteltavaaki.
Ruokapäivityksiä ei oo vielä ollukkaa mutta tästä lähtee 😁
 |
| Väipala herkku ennen reenejä. Koska teki mieli. Mutta arvakkaa miten kävi paprikalle reeneissä.. |
 |
| Tämän ansiosta en ole kipeä reenien jälkeen 😜 Suosittelen! Tai sit oon nii terästä. Jota epäilen kyllä. |
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
Ittepäisyyspäivä.
Eilen tipahin niin väsyksissä sänkyyn etten ees kerinny päivittään mittään kuulumisiakaan.
Kiva kirjoitella nyt ekan kerran tietokoneella. Saahan tätä yrittää muokkailla ja parantaa ulkoasua ko vaan osais.
Eile oli äiteen kanssa shoppauspäivä. Vähän apuja joulupukille. Pakkasta taasen liikaa..
Nyt on kaikki puketit ja paketit hommattunna. Joulu saa tulla! :) Kiireisen reissun kruunasi joululounasbuffet joka sattui vastaan! Ai että :) En kyllästy ikinä! Tänään alkaa kotonaki jouluruokien nauttiminen mutta kinkkua säästellään vielä.
Isojen valintojen äärellä..
Huomena vika RVP jumppa. Jatkanko vaiko en? phöööh..
Jokseenki tulin siihe tuloksee että nytku loppuu mammaloma ni eikai se auta ko liitonkirjoillle liittyä kävi mite kävi. Ei tässä pyhällä hengelläkää elä... Hyvässä lykyssä jos sais töitäki. Mitä tykkää tehä. Sitä en vielä tiiä mitä mut kokeilemalla selviää.
Mun joululahja itelle on jonkinmoinen tsempparimotivaatio pläjäys kohti parempaa minua.
Nyt on kuukausi kaks menty perse eellä sieltä mistä aita on matalin.
Arjen pyörittäminen yksin ei oo kovi rapiaa ko ei vaan kerkiä mitä pitäis.
Nyt on hellittänyt jo onneksi. Ja paljon oon saanu aikaseksi jokatapauksessa mut itteni oon laiminlyöny ihan täysin. Minä joka aina on sitä vastaan että ittiään ei saa unohtaa. No. Kokeiltu on enkä hyväksi voi todeta. En tykkää eikä oo mun juttu. Tässä suunnitelmia laatimaan uudelle paremmalle vuodelle. On ollut aika vaihtelevat vuodet. Jospa tää tästä alkais jo tasaantumaan.. Vuoristorata elämä riittää!
Tämän vuoden ajatteli päättää ekaa kertaa 5VUOTEEN juhlimalla! Joten missä parhaat bileet?
Facebookki elämän jätän taakse. En kostu siitä enää vähääkää.
Sosiaalinen media on vaihtunut niiiin epäsosiaaliseksi et hyvä et uskaltaa hengittää. Joten olkoon.
Nyt jos sais lapset syötettyä ja laitettua ulos ni avot! Lähtis lumihommiin purkamaan paineita. PARASTA hyötyliikuntaa mitä tiiän! :) Jos vain muksut sen sallii,,
Kiva kirjoitella nyt ekan kerran tietokoneella. Saahan tätä yrittää muokkailla ja parantaa ulkoasua ko vaan osais.
Eile oli äiteen kanssa shoppauspäivä. Vähän apuja joulupukille. Pakkasta taasen liikaa..
Nyt on kaikki puketit ja paketit hommattunna. Joulu saa tulla! :) Kiireisen reissun kruunasi joululounasbuffet joka sattui vastaan! Ai että :) En kyllästy ikinä! Tänään alkaa kotonaki jouluruokien nauttiminen mutta kinkkua säästellään vielä.
Isojen valintojen äärellä..
Huomena vika RVP jumppa. Jatkanko vaiko en? phöööh..
Jokseenki tulin siihe tuloksee että nytku loppuu mammaloma ni eikai se auta ko liitonkirjoillle liittyä kävi mite kävi. Ei tässä pyhällä hengelläkää elä... Hyvässä lykyssä jos sais töitäki. Mitä tykkää tehä. Sitä en vielä tiiä mitä mut kokeilemalla selviää.
Mun joululahja itelle on jonkinmoinen tsempparimotivaatio pläjäys kohti parempaa minua.
Nyt on kuukausi kaks menty perse eellä sieltä mistä aita on matalin.
Arjen pyörittäminen yksin ei oo kovi rapiaa ko ei vaan kerkiä mitä pitäis.
Nyt on hellittänyt jo onneksi. Ja paljon oon saanu aikaseksi jokatapauksessa mut itteni oon laiminlyöny ihan täysin. Minä joka aina on sitä vastaan että ittiään ei saa unohtaa. No. Kokeiltu on enkä hyväksi voi todeta. En tykkää eikä oo mun juttu. Tässä suunnitelmia laatimaan uudelle paremmalle vuodelle. On ollut aika vaihtelevat vuodet. Jospa tää tästä alkais jo tasaantumaan.. Vuoristorata elämä riittää!
Tämän vuoden ajatteli päättää ekaa kertaa 5VUOTEEN juhlimalla! Joten missä parhaat bileet?
Facebookki elämän jätän taakse. En kostu siitä enää vähääkää.
Sosiaalinen media on vaihtunut niiiin epäsosiaaliseksi et hyvä et uskaltaa hengittää. Joten olkoon.
Nyt jos sais lapset syötettyä ja laitettua ulos ni avot! Lähtis lumihommiin purkamaan paineita. PARASTA hyötyliikuntaa mitä tiiän! :) Jos vain muksut sen sallii,,
maanantai 5. joulukuuta 2016
Iltoja.
Erillainen päivä. Nähtiin naapureita! Käytiin vähä leikkimässä muksujen kans. Kuopus nukku ulkona nii kauan et piti jo herättää ettei palellu! Maistu ne unet esikoisellekki jälkeenpäin. Puhumattakaan koirasta.
Mä vähä haaveilin. Et oisin kaunistautunu. Värjänny tukkaa, kulmia jne.. jep. Haaveilua.
Ajattelin et oisin reenannu ennen saunan pesua ja saunaa. Jep. Haaveilin.
Kävin minä vanhuksen kans vähä kävelemässä. Kyllä se on et ku kastroitiin ni eri koiraksi se muuttu. Aiva rauhallinen lepsu eniseen huliviliin verrattuna. Alkais lenkittää yhtäaikaa molemmat. Aiva hyvi.
Esikoinen halus mummolaa yöksi. Kuopuksen kans kahestaa kotona. Syötin muka sen. Mentii juomaa sänkyy maito ku just sain vaihettuu puhtaat petivehkeet. Eiköhä röykkypuklut sänkyyn. Jippii. Voittaja fiilis...
Nyt ku tämänki ajan vois käyttää fiksusti ku se viimein nukahti esim nukkua ajoissa tai kattoo leffaa ni täälä mä keittelen pimeessä tuttipulloja ja poltan itteeni kokoajan. Fiksua taasen sanoisinko. No nyt riitti ja sohvalle lompsis! Mieski jopa kotiutu töistä..
Koira nii väsy ettei ruokaansa jaksa syyä. Reppana 😊
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Hätäsiä kirjotuksia.
Tullu nyt viimeaikokna kirjoitettua päivän päätteeksi pikaisesti vain jotain.
Jospa nyt alkais jo rauhoittuminen joulunviettoon mutta en usko 😊 nämä aamut on ihanan rauhallisia kun lapset nukkuu vielä ja ite jaksaa raahautua sängystä ylös.
VIELÄKÄÄN en ole saanu reenattua. Ja voi ristus. Se tuntuu! Selekä paskana..
Itkettää mutta silti asialle saa tehtyä mitää.. oke tunnit ei taas riitä päivässä. Mut ehkä se on tekosyy ku on laiskistunu jällee ku niin pitkä tauko. No kituutetaan tämä joulukuu ja tammikuussa puhaltaa uudet tuulet. Jos ei muute ni se pitää maksaa että saa sen ajan siihen hommaan! Jos se raha painostais sen verta..
Ulkoilutki jääny nyt vähemmälle ko lapset ei viihy pakkasessa. Eile täälä oli -27
Jännä sinänsä vuosi sitten poika oli ulkona oli mikä ilma vain ja nyt ei meinaa enää millään..
Meile tuli tosiaan vähä kallis joulu. Mentii muka joululahja ostoksille ja jostain syystä päädyttii autoliikkeeseen. No en valita. Ainakaa vielä. Oli tarpeeseen. Ja hyvä ku saatiin entinen pois käsistä hyviin käsiin.
Ei niin hyvääki taas tapahtunu paljon..
Esim se sammas mistä hehkutin. Tein sen liia aikaisin. Taas se tuli 😣 voi pientä.raasua. onneksi on lääkäri aika et aletaan tutkia mitä.se on ja miksi ei häviä..
Viimisiä roposia kerätään kotia et sitten pitäis miehelläki helpottaa päivät ja mäki saisin sitä aikaa hetken!
Paitsi. Mun mammaloma loppuu ihan just! Eli töihinhän se pitäis suunnata alkuvuodesta. Jännän äärellä mihin tälläkertaa.
Jospa nyt alkais jo rauhoittuminen joulunviettoon mutta en usko 😊 nämä aamut on ihanan rauhallisia kun lapset nukkuu vielä ja ite jaksaa raahautua sängystä ylös.
VIELÄKÄÄN en ole saanu reenattua. Ja voi ristus. Se tuntuu! Selekä paskana..
Itkettää mutta silti asialle saa tehtyä mitää.. oke tunnit ei taas riitä päivässä. Mut ehkä se on tekosyy ku on laiskistunu jällee ku niin pitkä tauko. No kituutetaan tämä joulukuu ja tammikuussa puhaltaa uudet tuulet. Jos ei muute ni se pitää maksaa että saa sen ajan siihen hommaan! Jos se raha painostais sen verta..
Ulkoilutki jääny nyt vähemmälle ko lapset ei viihy pakkasessa. Eile täälä oli -27
Jännä sinänsä vuosi sitten poika oli ulkona oli mikä ilma vain ja nyt ei meinaa enää millään..
Meile tuli tosiaan vähä kallis joulu. Mentii muka joululahja ostoksille ja jostain syystä päädyttii autoliikkeeseen. No en valita. Ainakaa vielä. Oli tarpeeseen. Ja hyvä ku saatiin entinen pois käsistä hyviin käsiin.
Ei niin hyvääki taas tapahtunu paljon..
Esim se sammas mistä hehkutin. Tein sen liia aikaisin. Taas se tuli 😣 voi pientä.raasua. onneksi on lääkäri aika et aletaan tutkia mitä.se on ja miksi ei häviä..
Viimisiä roposia kerätään kotia et sitten pitäis miehelläki helpottaa päivät ja mäki saisin sitä aikaa hetken!
Paitsi. Mun mammaloma loppuu ihan just! Eli töihinhän se pitäis suunnata alkuvuodesta. Jännän äärellä mihin tälläkertaa.
Touhua ja tohinaa!
Niin vaihtui eräs ajanjakso toiseen..
Nimittäin auto vaihtu! Nyt on hyvä. Mä tykkään. Kaikinpuolin! Pääsee! 😊 iso kivi tippu syrämmeltä. Oli pitkä päivä vaikka kävässä piti. Oli pari muutaki liikenteessä.
Takasin tullessa meinas 3 hirviä moikata auton keulaa. Vetihä hapoille. Hyi.
Tänään tultiin mummiloimaan. Täälähä oli leivonta päivä ni pitihä sitä vähä itellekki leipassa vehnätöntä.
Nimittäin auto vaihtu! Nyt on hyvä. Mä tykkään. Kaikinpuolin! Pääsee! 😊 iso kivi tippu syrämmeltä. Oli pitkä päivä vaikka kävässä piti. Oli pari muutaki liikenteessä.
Takasin tullessa meinas 3 hirviä moikata auton keulaa. Vetihä hapoille. Hyi.
Tänään tultiin mummiloimaan. Täälähä oli leivonta päivä ni pitihä sitä vähä itellekki leipassa vehnätöntä.
Mä voin sanoa olevani onnellinen. Jostain syystä hymy on herkässä. Mies on ihana. Uhmis hirveä. Oivoi. Tuota huudon ja märinän määrää nytki. Jospa kohta saunaan ja unille. Huah. Laske sataan laske miljoonaan PURE HAMMASTA.
perjantai 2. joulukuuta 2016
Aivan järkyttävää.
Havaintoja. Jos haluat nauttia vauva ajasta. Elä tee lapsia 3v ikäerolla. Vaan 10v!
Tuo uhmis on jotain nii järisyttävää et valkone lippu heiluu 😣
Enää en voi muutaku antaa olla. Sanomiset ei auta, huuto hidastaa hetkeksi..
Hurraaa.. mitä ihmettä mä sille keksin? Mikä siihe auttaa?
No mutta. Kaikesta huolimatta. Joulu tuli viimein. Siivoukset jääköö pyörimää tuleviin päiviin loput. Sole nii justii. Paitti on siinä mielessä et mun on pakko saaha tehä jotain etten levee itekki..
Tänään muute maistu herkut! Meinasin kallistua jo suklaan sijasta miehen röökiaskille. Ei ainakaa lihottais 😂
Oon niiiiiin väsy että. Henkisesti loppu. Fyysisesti painais vielä..
Voi pikku uhmista. Ei oo helppoo hälläkää.. pahhaa tekee ajatellakkaan.
Noh. Huomena saa vähä etäisyyttä onneksi. Jospa tää taas tästä.
Tuo uhmis on jotain nii järisyttävää et valkone lippu heiluu 😣
Enää en voi muutaku antaa olla. Sanomiset ei auta, huuto hidastaa hetkeksi..
Hurraaa.. mitä ihmettä mä sille keksin? Mikä siihe auttaa?
No mutta. Kaikesta huolimatta. Joulu tuli viimein. Siivoukset jääköö pyörimää tuleviin päiviin loput. Sole nii justii. Paitti on siinä mielessä et mun on pakko saaha tehä jotain etten levee itekki..
Tänään muute maistu herkut! Meinasin kallistua jo suklaan sijasta miehen röökiaskille. Ei ainakaa lihottais 😂
Oon niiiiiin väsy että. Henkisesti loppu. Fyysisesti painais vielä..
Voi pikku uhmista. Ei oo helppoo hälläkää.. pahhaa tekee ajatellakkaan.
Noh. Huomena saa vähä etäisyyttä onneksi. Jospa tää taas tästä.
torstai 1. joulukuuta 2016
Nyt alko tapahtuu!
Siiis wow. Mikä päivä! Joka alkoi tytyn heräämisellä vähä jälkee 5! No sain kahvit keitettyy ni se sit päättiki nukahtaa uudestaan.. elikkä rauhaisat 2h aamukahvit. Siinä oli aikaa mietiskellä. Ja kuulkaa vähä jumpatakki! Josta sitte revinki idean et se on se mun juttu. Alan reenaa aamun pimeinä tunteina. Ainaki haaveilen moisesta..
Oli kerho päivä. Käytii koko porukka kylissä. Tapahtui myös jotain jännää! Josta lisää toisena päivänä 😉
Päätin olla tehokas. Hoin sitä jo sillo klo 6 aamulla. Ja kappad ko päästiin kotia ja mies lähti hommiin ni minähä reippaana tyttönä panin tehovaihteen päälle! Siivosin ja vaihdoin VIIMEIN olohuonekeittiö järjestyksen josta oon puhunu jo tovin. Yksin! Okei uhmiksen ja todella väsynee vauvan kans. Ei varmasti nukkunu kumpikaa! Ai että... vitutti! Mut en antanu hiastaa. Alkaa olla talo sillämallilla että aamulla kapuan vintistä joulukoristeet viimein.
Ostettii muute vahinkovalot ulos. Voi ristus väläkkyy koko pitäjä niistä 😂
Ainiii! Turvotuksesta! Stadaa! POISSA!
Oli kerho päivä. Käytii koko porukka kylissä. Tapahtui myös jotain jännää! Josta lisää toisena päivänä 😉
Päätin olla tehokas. Hoin sitä jo sillo klo 6 aamulla. Ja kappad ko päästiin kotia ja mies lähti hommiin ni minähä reippaana tyttönä panin tehovaihteen päälle! Siivosin ja vaihdoin VIIMEIN olohuonekeittiö järjestyksen josta oon puhunu jo tovin. Yksin! Okei uhmiksen ja todella väsynee vauvan kans. Ei varmasti nukkunu kumpikaa! Ai että... vitutti! Mut en antanu hiastaa. Alkaa olla talo sillämallilla että aamulla kapuan vintistä joulukoristeet viimein.
Ostettii muute vahinkovalot ulos. Voi ristus väläkkyy koko pitäjä niistä 😂
Tänäähän ois ollu reenipäivä. Ja eeei ei päässy taaskaan. Voi ärsytyksen multihuipentuma et sun pitää sitoutuu johonki yhtee ja son vain yhtenä päivänä! Jolloin ite et pääse koskaa.. ja seki et 2 reissua tulee samalle päivälle. No nämä on näitä joihin meikäpoika ei voi vaikuttaa! Niillä mennää mitä annetaa. Eli ollaa menemättä..
Lapset nukahti. Mies sängyssä. Iltapalaki syötynnä. UNILLE! Tai sinnepäin..
tiistai 29. marraskuuta 2016
Tarkennusta "reeneistä"
Elikkä esikoisen syntymän jälkeen elin ahaa elämyksen ja säikähdin omaakuvaa nii paljon et alko hommat muuttumaan! Silloin liityin fitfarmiin joka pelasti elämäni. Ikinä en oo onnistun niissä valmennuksissa mut oon käyttäny niitä anteja ja oppeja jokapäiviäisessä elämässä ja se on riittänyt. Olin hilkkua vaille tavoitteessa kunnes pamahin paksuksi! Loppu hommat siihe. Nyt raskauden aikana taisi kertyä kiloja mukaan enempi ko vimäimeksi. Ja jokainen niin tiukassa kuin olla pysyy! Imetys piti kaksin käsin kiinni joka sentistä. 5kk imetin joten.. otin pt:n joka oikeestaan teki mulle kotireeni ohjelmat vain. Ja oli tukena. 6kg oli tavoitteeseen silloin vielä. Nyt en oo puntarilla käyny aikoihin. Kuvia oon kovasti otelku ne kertoo enempi ko puntari!
Teen kehonpaino ja kahvakuula reenii. Tai siis tekisin jos voisin. Ja ei. Ei onnistu lasten kanssa vaikka kuinka olen yrittänyt. Ja ei. Ei ne nuku.. ainakaa nii et kerkeis reenää. Esikoinen harvoin jos sattuu sammumaan ja tyty tasan 30min pätkiä. Joten ei. Ei mahollisuuttakaan. Kokeilkaa uhmista ja kuulaa. Ei sovi yhteen. Todettu on.
Mut mä lupaan noussa tästä ryteuköstä taas. Mä vasta sanoin ääneen et nyt olen VAIN äiti. Ja ei. Sei todellakaan sovi mulle! Mä oon paljon muutakin. Olen minä itse. Vaimo. Kodinhoitaja. Eläintenhoitaja. Kaikkea mahollista. Vain äiteys ei sovi mulle..
Jos jollain on kokemusta tai kikkoja tähä lapsi ongelmaan muuta ku ettet tee niitä ja ootat et ne kasvaa ni joo. Se on nyt käytännössä ! 😀
Näihin kirjoituksikn pitäisi pystyä kuka vain anonyyminä vastaamaan. Eli jos jotain on hampaankolossa niin.. tietokoneelle en ole vielä päässyt muokkaamaan ulkoasuja tm kirjoituksiin liittyviä. Puhelimella kirjotusvirheitä tulee paljon mutta toivottavasti saa selvää. Aika ei riitä viilaamaan pilkkua. Nytki kahvi jäähtyy kuppii. Jaiks! Moips!
Teen kehonpaino ja kahvakuula reenii. Tai siis tekisin jos voisin. Ja ei. Ei onnistu lasten kanssa vaikka kuinka olen yrittänyt. Ja ei. Ei ne nuku.. ainakaa nii et kerkeis reenää. Esikoinen harvoin jos sattuu sammumaan ja tyty tasan 30min pätkiä. Joten ei. Ei mahollisuuttakaan. Kokeilkaa uhmista ja kuulaa. Ei sovi yhteen. Todettu on.
Mut mä lupaan noussa tästä ryteuköstä taas. Mä vasta sanoin ääneen et nyt olen VAIN äiti. Ja ei. Sei todellakaan sovi mulle! Mä oon paljon muutakin. Olen minä itse. Vaimo. Kodinhoitaja. Eläintenhoitaja. Kaikkea mahollista. Vain äiteys ei sovi mulle..
Jos jollain on kokemusta tai kikkoja tähä lapsi ongelmaan muuta ku ettet tee niitä ja ootat et ne kasvaa ni joo. Se on nyt käytännössä ! 😀
Näihin kirjoituksikn pitäisi pystyä kuka vain anonyyminä vastaamaan. Eli jos jotain on hampaankolossa niin.. tietokoneelle en ole vielä päässyt muokkaamaan ulkoasuja tm kirjoituksiin liittyviä. Puhelimella kirjotusvirheitä tulee paljon mutta toivottavasti saa selvää. Aika ei riitä viilaamaan pilkkua. Nytki kahvi jäähtyy kuppii. Jaiks! Moips!
Vähän eilisestä.
Illalla oli akku finaalissa ni päivitys jäi tekemättä.
Elikkä oli kotipäivä. 2 huonetta suursiivottua! Ruuanteon jälkeen piti viiä tekstiilit ulos muy yllärii alko sataa lunta! Noh tein sit lumitöitä pari tuntia ☺
Nyt ollu pitempi aika et lasten kans menny hyvin vaan nyt se taas iski. Järkyttävä uhma. Mikää ei oo hyvin mitää ei voi tehä. Vain sitä piruutta kokoajan. Kyllähän on mukavaa.
Illalla mies tuli kotia ja ilmoitti et pitäis hakea kuorma poroja. No mikäpä siinä haettavaha ne on.. tarkoituksena viiä muksut hoitoo (ko ei mahuta enää autoon). Kuopusha sitte nukahti heti joten ajateltii antaa nukkua autossa. Esikoinen jäi kiukuttelemaan muualle. Noo ei siinä mitää mut ku päästii perille ni eiköhä toine herää samantien. Kovasti jänniä käsiin toiselle ja menoksl. Tottakai sit erotuksen jälkeen ne on jätetty isoon aitaan! Yritäppä siinä sit saaha ne pienempään takasin. ja toinen aloittaa just huuto konsertin autossaki. No sehä ei auta.. toisella käellä veät poroja ja toisella hoidat ja juotat vauvaa. Näinhän tämä käy! Eihä se onnistunu ajaminenkaan sielä joten vejettii kyytii! Viimein siis. Ja hyvin onnistu. Ehkä paremmin jopa ku viimisillään raskaana 😆 eli ei tunnu missää.
Tänään jatkuu siivousoperaatio. Saapa nähä..
Hyvin ainaki nukuttiin! Tyty heräs KERRAN klo 4 wooowoop.
Saatto se saunassa käynti illalla sitteki tehä tehtävänsä vaikka unet oliki tiukassa..
Itkettää ko ei oo mitää sanottavaa reeneistä tai muusta. Okei kolasin mä. Teki hyvää. Selekä reistaa silti. Annahan annahan ku miehellä helepottaa töissä. Tätä mä jankkaan ja rukoilen jonka voimallaj aksan vain ODOTTAA. Itku kurkussa..
Ruokiin en oo kiinnittäny mitää huomioo. Ompa kätevää syyä vaan leipääleipäleipää joo l onnesksi ei kuite vehnäleipää. Olo sen mukainen. Vesi jää juomatta. Kaikki pyllyllää.
No tässä se taas nähää mikä ei sovi mulle ! Eli kannu pöydälle ja tänään ruokana salaattia. Eipä siinä muu auta. Peilikuva kuvottaa jo. Ja siis mullekki tulee samantien kaikki löllöt ko poikkean nornaalista. Ja nyt kuukauden sooloillu nii än. Huh! Nyt kahville ja touhuamaan.
Elikkä oli kotipäivä. 2 huonetta suursiivottua! Ruuanteon jälkeen piti viiä tekstiilit ulos muy yllärii alko sataa lunta! Noh tein sit lumitöitä pari tuntia ☺
Nyt ollu pitempi aika et lasten kans menny hyvin vaan nyt se taas iski. Järkyttävä uhma. Mikää ei oo hyvin mitää ei voi tehä. Vain sitä piruutta kokoajan. Kyllähän on mukavaa.
Illalla mies tuli kotia ja ilmoitti et pitäis hakea kuorma poroja. No mikäpä siinä haettavaha ne on.. tarkoituksena viiä muksut hoitoo (ko ei mahuta enää autoon). Kuopusha sitte nukahti heti joten ajateltii antaa nukkua autossa. Esikoinen jäi kiukuttelemaan muualle. Noo ei siinä mitää mut ku päästii perille ni eiköhä toine herää samantien. Kovasti jänniä käsiin toiselle ja menoksl. Tottakai sit erotuksen jälkeen ne on jätetty isoon aitaan! Yritäppä siinä sit saaha ne pienempään takasin. ja toinen aloittaa just huuto konsertin autossaki. No sehä ei auta.. toisella käellä veät poroja ja toisella hoidat ja juotat vauvaa. Näinhän tämä käy! Eihä se onnistunu ajaminenkaan sielä joten vejettii kyytii! Viimein siis. Ja hyvin onnistu. Ehkä paremmin jopa ku viimisillään raskaana 😆 eli ei tunnu missää.
Tänään jatkuu siivousoperaatio. Saapa nähä..
Hyvin ainaki nukuttiin! Tyty heräs KERRAN klo 4 wooowoop.
Saatto se saunassa käynti illalla sitteki tehä tehtävänsä vaikka unet oliki tiukassa..
Itkettää ko ei oo mitää sanottavaa reeneistä tai muusta. Okei kolasin mä. Teki hyvää. Selekä reistaa silti. Annahan annahan ku miehellä helepottaa töissä. Tätä mä jankkaan ja rukoilen jonka voimallaj aksan vain ODOTTAA. Itku kurkussa..
Ruokiin en oo kiinnittäny mitää huomioo. Ompa kätevää syyä vaan leipääleipäleipää joo l onnesksi ei kuite vehnäleipää. Olo sen mukainen. Vesi jää juomatta. Kaikki pyllyllää.
No tässä se taas nähää mikä ei sovi mulle ! Eli kannu pöydälle ja tänään ruokana salaattia. Eipä siinä muu auta. Peilikuva kuvottaa jo. Ja siis mullekki tulee samantien kaikki löllöt ko poikkean nornaalista. Ja nyt kuukauden sooloillu nii än. Huh! Nyt kahville ja touhuamaan.
maanantai 28. marraskuuta 2016
Nyt viimein hetki kotona.
Onhan ollut tohinaa! Huhhei alkaa olla voimaton. Sunnuntai iltana tosiaa tultii kotii. Tänä aamuna auto starttas klo 9 ja illalla 19 oltii kotona. Vähän on tullu reissattua! No mikä siinä ku koko perheen voimin ❤
Tätä kukaan ei varmasti myöntäis et tiskit on seissy altaassa to asti 😂 pyykkivuoret hipoo kohta kattoa! Minä, joka aina pitää paikat kunnossa ja pesut tyhjinä.. ikinä ei pitäis lähtiä käymäänkään missää ennenku talo kunnossa. Niinku me lähettii käväsemään 😃 ahistaaa!
Nyt oli lupa herkutella. Ku oikein teki mieli! MUTTA. Kyllä on 2 karkkia menty pilaamaan yhdistämällä ne! Tuo omar suklaa! Eieieieiei mun makuun hyh hyh. Ne kuuluu erikseen!
Isoja päätöksiä. Uusia tuulia. Mennyt on mennyttä nyt eletään tulevaisuutta.
 |
| Elämäni paras annos! Olihan ihan pirun hyvää kuorrutekanaa bearnaisekastikkeella paholaisen hillolla ja lohkopotuilla! 😍 |
Tätä kukaan ei varmasti myöntäis et tiskit on seissy altaassa to asti 😂 pyykkivuoret hipoo kohta kattoa! Minä, joka aina pitää paikat kunnossa ja pesut tyhjinä.. ikinä ei pitäis lähtiä käymäänkään missää ennenku talo kunnossa. Niinku me lähettii käväsemään 😃 ahistaaa!
Huomenna aloitan talon totaalisen suursiivouksen. Kaapeista kaakelin alle ja kattoon! Joulu tulkoon samalla. Sit joku pvä ko sinne asti kerkeen. Huhhei jo valmiiksi!
Nyt oli lupa herkutella. Ku oikein teki mieli! MUTTA. Kyllä on 2 karkkia menty pilaamaan yhdistämällä ne! Tuo omar suklaa! Eieieieiei mun makuun hyh hyh. Ne kuuluu erikseen!
- Ajatus ei enää luista. Huomena uutta yritystä ko ei muista mitä piti kirjottaa 😄
Isoja päätöksiä. Uusia tuulia. Mennyt on mennyttä nyt eletään tulevaisuutta.
sunnuntai 27. marraskuuta 2016
Hyrr.
Se tunne. Kun oot torstaina lähteny mummilaan. Ja huomaat tulevasi takasi sunnuntai iltana. Vähän on niinku talo kylymä rapiat 18°. Kello 22.30 ja leivinuunissa tulet. Oli pakko. Jäätyyyy..
Meillä on pojalla ollu ilmeisesti sammas suussa vauvasta asti.. eka sanottii ettei siihe mitää lääkettä oo. Ja sitpä oliki.. nyt yritetty monee kertaa hoitaa ja ei. Mutta NYT näyttää siltä että saatto jopa tehota. Tänää oli vika kerta. Rukoillaan!!!!
Voin sanoa et on vaikuttanu syömiseen 100-0.
2vk aikaa son syöny uusia ruokia enempi ko koko 3v aikana. Melkee itkettää. Ilosta. Ja toisen puolesta. Raasupikkune.
Nyt pitää kömpiä lämpimän peiton alle. Vaikka lupasin vahtii uunin. No ekalla syötöllä hoidan sit loppuu. Kauniita unia 😊
Tänään oltiin pojan kans erotuksessa. Kylymissään mitenpä muutenkaan. Tämä suomen talavi niin karu ja kylmä. Pääsinpä korķkaamaan vejot. Tai heikosti kylläkin mut sarveen koskin kyllä.
Tätä ei ehkä pitäis jakaa kelleen mut pakko. Ku itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Tästäkö viikon puheenaihe?! Voi pirun hormoonit minkä teki..
Pojallaki on KOVA uhma. Uhhei. Alkaa mummot ukit ja papatki olla helisemässä. ONNEKSI mulla menee nykyään sen kans hyvin. Eräs ystäväni sen minulle kertoi. Että elä ruoki sitä. Halaa ja rakasta. Luojalle kiitos siitä. Ääniki säästyy hyvin nykyään.
Voin sanoa et on vaikuttanu syömiseen 100-0.
2vk aikaa son syöny uusia ruokia enempi ko koko 3v aikana. Melkee itkettää. Ilosta. Ja toisen puolesta. Raasupikkune.
Nyt pitää kömpiä lämpimän peiton alle. Vaikka lupasin vahtii uunin. No ekalla syötöllä hoidan sit loppuu. Kauniita unia 😊
lauantai 26. marraskuuta 2016
Jo helpottaa..
Aamu alkoi mukavasti. Ulkoiltiin ja tehtiin kovasti lumitöitä. Turhaan. Näyttää jo samalta.
Paistettiin makkaraaki sisällä lämmössä. Ei ees lenkille päässy ko vasta illasta. Lunta oli nii et vaunut ei luistanu ja tuuli ku mikäki.. Mamman vsuvva tänää jo 8kk! Koiravauva 5kk. Äkkiä tuo aika menee..
 |
| Nyt on mummilassakin koiralla oma paikka. Hieman haastetta ko kummanki äiti allerginen. |
NYT on päivä haudutettu kookosöljyä päässä ja ennen saunaa kuorin sokerillaki. Äitin ja miehenki pää samalla. Myös kasvot sai pikahoitoa.
Kynttilät palaa. Rasia konvehteja ja glögiä. Kinkkuaki! Jei ja lapset nukkuu jo! 😊
Jei. Vaikka sattuu ni ei anneta häiritä..
perjantai 25. marraskuuta 2016
Ymmmh huomenta.
Nukuttiinpas me. Onneksi. Mummilassa ollaan vieläkin.
Eilen käytiin miehen kans "uuen virman" pikkujouluissa. Olipa taivaallinen jouluruoka. Tuli syötyä vähä yli äyräiden et olut sen päälle meni vain väkisin! Ja seki vain sen takia ettei kato mun olevan paksuna 😂 Oli vähän semmone fiilis et silmiä oli selässä ja nokassa. Kaikki tiesi minut/meidät. Mei juuri ketää 👍 tää on niin tätä.
Nyt on viralliset ohi ni tulomatkalla 45min irrotin sit teippipidennykset päästä 😂
Eli nyt tiedossa öljyhoitoa ja kuorintaa jälleen.
Lunta lupaa tuutin täydeltä joten ei ostospäivää tänäänkään. Joulu ostokset saa odottaa vieläkin siis. Huomena yritys uusi...
Pieni oli voinut eilen huonosti mutta onneksi nyt leikki maistuu jälleen. Päästään ulkoilemaan.
Selekä on jo niiiin kipiä että voi taivas. No nyt on kyllä muukin... pakko yrittää tänää reeniä kävi miten kävi!
Ainiin. En tiedä ihanampaa tapaa herätä kun mies silittää päätä ja sanoo kuinka kaunis vaimo hänellä on 😘 oli eilen vähän kyylänny siinä muiden seassa. Tuntupa kivalta ❤💋
Lopetetaan tämä viiklo nyt kunnialla ja uutta PAREMPAA viikkoa odottaessa. Ei enää tämmösiä ei mikään onnistu viikkoja kiitos.
Nyt mummopuurolle lasten kanssa ☺
Eilen käytiin miehen kans "uuen virman" pikkujouluissa. Olipa taivaallinen jouluruoka. Tuli syötyä vähä yli äyräiden et olut sen päälle meni vain väkisin! Ja seki vain sen takia ettei kato mun olevan paksuna 😂 Oli vähän semmone fiilis et silmiä oli selässä ja nokassa. Kaikki tiesi minut/meidät. Mei juuri ketää 👍 tää on niin tätä.
Nyt on viralliset ohi ni tulomatkalla 45min irrotin sit teippipidennykset päästä 😂
Eli nyt tiedossa öljyhoitoa ja kuorintaa jälleen.
Lunta lupaa tuutin täydeltä joten ei ostospäivää tänäänkään. Joulu ostokset saa odottaa vieläkin siis. Huomena yritys uusi...
Pieni oli voinut eilen huonosti mutta onneksi nyt leikki maistuu jälleen. Päästään ulkoilemaan.
Selekä on jo niiiin kipiä että voi taivas. No nyt on kyllä muukin... pakko yrittää tänää reeniä kävi miten kävi!
Ainiin. En tiedä ihanampaa tapaa herätä kun mies silittää päätä ja sanoo kuinka kaunis vaimo hänellä on 😘 oli eilen vähän kyylänny siinä muiden seassa. Tuntupa kivalta ❤💋
Lopetetaan tämä viiklo nyt kunnialla ja uutta PAREMPAA viikkoa odottaessa. Ei enää tämmösiä ei mikään onnistu viikkoja kiitos.
Nyt mummopuurolle lasten kanssa ☺
torstai 24. marraskuuta 2016
Ompaha ollu viikko..
Viikon sana TURHAANTUMINEN. Voi ristus. Huhhei.
Eiline ei lähteny käyntii sitte millää. Koska kello soi. Oli kerhopäivä ja neuvola. Loppupvä meni ihan pysäkillä. Täysin. Oli myös mun reenipvä. Ja mknä teen mitä! En nene reeneihi!?! Koska ei kiinnostanu ei jaksanu... Päätin sitte lähtiä koiran kans ulkoilemaan kaverille. No en tiiä oisko kannattanu sekää! Kommunikointi ongelma. Suuri. Tällä kertaa mei remmiräyhätty eikä meuhkattu päin vastoin tapaaminen meni todella mallikkaasti. Lukuunottamatta etten saanu istumaan kaiffaria! Ei varmasti totellu mittää.. no aikansa. Sai tapella. Onnistu se sitte. Eli voitte kuvitella mun tunteet.. mikähä lie. Vaikka yritin olla jämynä. Ja vaikka mitä muutaki.. kahvakuulaki oli autossa mukana ja sielä pysy.. nyt harmittaa. Tooodella paljon. Koska ykski reeni vähemmä ja voin kertoo miltä tänä aamuna tuntu noussa sängystä. Ei kovi raposalta. Vihloovihloo..... hurraa..
Nyt taitaa olla elämäni suurin motivaationpuute! Hätähuuto! Tämähä ei käy. Hyihyi..läskiks menee. Itkut ei taija auttaa..
Ja mä muute lupasin niitä muutoskuvia siitä turvotuksesta. Valitettavasti joudun myöntämään et se oliki kestoturvotus. Se aika niinku tiiätte.. sitähä kaikki taas johtuuki. On ne pirulliset nuo hormoonit! Laittaa kaikki ihan sekasin.
Eilen tultiin mummilaan. Saunoin ja join oluen. Helepotti hetkessä. Touhunpäivä tiedossa. Ja illalla pikkujoulut. Näihin tunnelmiin 😊
Eiline ei lähteny käyntii sitte millää. Koska kello soi. Oli kerhopäivä ja neuvola. Loppupvä meni ihan pysäkillä. Täysin. Oli myös mun reenipvä. Ja mknä teen mitä! En nene reeneihi!?! Koska ei kiinnostanu ei jaksanu... Päätin sitte lähtiä koiran kans ulkoilemaan kaverille. No en tiiä oisko kannattanu sekää! Kommunikointi ongelma. Suuri. Tällä kertaa mei remmiräyhätty eikä meuhkattu päin vastoin tapaaminen meni todella mallikkaasti. Lukuunottamatta etten saanu istumaan kaiffaria! Ei varmasti totellu mittää.. no aikansa. Sai tapella. Onnistu se sitte. Eli voitte kuvitella mun tunteet.. mikähä lie. Vaikka yritin olla jämynä. Ja vaikka mitä muutaki.. kahvakuulaki oli autossa mukana ja sielä pysy.. nyt harmittaa. Tooodella paljon. Koska ykski reeni vähemmä ja voin kertoo miltä tänä aamuna tuntu noussa sängystä. Ei kovi raposalta. Vihloovihloo..... hurraa..
Nyt taitaa olla elämäni suurin motivaationpuute! Hätähuuto! Tämähä ei käy. Hyihyi..läskiks menee. Itkut ei taija auttaa..
Ja mä muute lupasin niitä muutoskuvia siitä turvotuksesta. Valitettavasti joudun myöntämään et se oliki kestoturvotus. Se aika niinku tiiätte.. sitähä kaikki taas johtuuki. On ne pirulliset nuo hormoonit! Laittaa kaikki ihan sekasin.
Eilen tultiin mummilaan. Saunoin ja join oluen. Helepotti hetkessä. Touhunpäivä tiedossa. Ja illalla pikkujoulut. Näihin tunnelmiin 😊
 |
| Ehkä ihanin torkkupeite ikinä! Tuntonen ainaki. |
keskiviikko 23. marraskuuta 2016
No voihan minua.
Oon sitten mestari hävittämään julkasuja. Joka paikasta. Nyt täältä. Elikkä aamulla kirjoitin turhautuneisuudesta. Siitä miten jos sais valita niin ei, ei yrittäjä puolisoa. Se vaatii omanlaisensa tottumuksen. Mulla nyt ollu päällimmäisenä okei reenaus tottakai! Mutta siivous. Suursiivous. Rauhassa. Ilman lapsia. Nauttia siitäkin itekseen ("rakastan" siivoamista). Mutta ei. Ei sen vertaa häpyä ollu puolee vuotee.. ennen se meni yhen lapsen kans. Nyt toinen ja koira ni rauhaa on hetki.. eikä siitä aina nauti. Joskus onnistuu helpostikki. Ja onnistuuhan sen kyllä mutta.. huah. Nää on näitä.
Oisha se luksusta jos mies ois töissä 8-4 ja muun ajan kotona. Wow! En osaa kuvitella...
No mutta joo tää on tätä. Valinta kysymyksiä. Oon jo onneksi turhautunu tarpeeksi ettei se tunny enään ku hetken 😃 kauan tässä on sulateltukki hypätä yhtäkkiä kaupungista maalle. Ihmisistä yksinäisyyteen. Joka on ihan oma lukunsa.
No yksinäisyydestäkin nyt pari sanaa kun kyllähän se vähän viittaa tuoho turhautuneisuuteenki. Oon asunu täälä nyt about 4 vuotta. Enkä tunne siltikkää ketään. On pari kaveria joita harvakseltaan näkee.. mutta muuten ei mitään. Päivät viikot kuukaudet vuodet.. ne menee vaan perheen kanssa. On luksusta jos joku tulee juttelemaan jossain. Siitä mieli virkenee viikoksi! Voitko kuvitella? Ei en minäkään ennen. En ennen kuin muutin tänne.. yksinäisyyteen. Siihen meni ehkä pari vuotta itkiessä ja tottuessa. Nykyään se harmittaa ja tyttöjen illat on vain kaukainen muisto. Jos enään sitäkään.. on meidät kummankin perheet lähellä että jotain sentään kuiten. Läheisin "kaveri" anoppi? Ei paha.
Nyt kun sain kärpäsen pureman reenaukseen ni se helpottaa paljon. Okei ku sitö vain sais tehä!! Ja ennenkaikkea terveyden takia. Nykyää kerta viikkoon reeni ei riitä. Selässä tuntuu. Pitkästä aikaa... ei hyvä. Skolioosi vaatii kokoaikaisen ylläpitämisen. Kunnossa pysymisen.
Tänää meni vähä ahterillee taas tää mun syöminki päivä. Okei tein mun lemppari ruokaa kylläki mut sorruin ite tehtyihin sämpylöihin ja 2 karkkiin miehen pussista ( ja nyt kärsin ku oon allerginen).
Huomena on touhun päivä! Nyt viiminenki muksu viimein nukahti joten unta palloon itelläki! Ei muutaku hymyä huuleen ja silmät kii 😊
Oisha se luksusta jos mies ois töissä 8-4 ja muun ajan kotona. Wow! En osaa kuvitella...
No mutta joo tää on tätä. Valinta kysymyksiä. Oon jo onneksi turhautunu tarpeeksi ettei se tunny enään ku hetken 😃 kauan tässä on sulateltukki hypätä yhtäkkiä kaupungista maalle. Ihmisistä yksinäisyyteen. Joka on ihan oma lukunsa.
No yksinäisyydestäkin nyt pari sanaa kun kyllähän se vähän viittaa tuoho turhautuneisuuteenki. Oon asunu täälä nyt about 4 vuotta. Enkä tunne siltikkää ketään. On pari kaveria joita harvakseltaan näkee.. mutta muuten ei mitään. Päivät viikot kuukaudet vuodet.. ne menee vaan perheen kanssa. On luksusta jos joku tulee juttelemaan jossain. Siitä mieli virkenee viikoksi! Voitko kuvitella? Ei en minäkään ennen. En ennen kuin muutin tänne.. yksinäisyyteen. Siihen meni ehkä pari vuotta itkiessä ja tottuessa. Nykyään se harmittaa ja tyttöjen illat on vain kaukainen muisto. Jos enään sitäkään.. on meidät kummankin perheet lähellä että jotain sentään kuiten. Läheisin "kaveri" anoppi? Ei paha.
Nyt kun sain kärpäsen pureman reenaukseen ni se helpottaa paljon. Okei ku sitö vain sais tehä!! Ja ennenkaikkea terveyden takia. Nykyää kerta viikkoon reeni ei riitä. Selässä tuntuu. Pitkästä aikaa... ei hyvä. Skolioosi vaatii kokoaikaisen ylläpitämisen. Kunnossa pysymisen.
Tänää meni vähä ahterillee taas tää mun syöminki päivä. Okei tein mun lemppari ruokaa kylläki mut sorruin ite tehtyihin sämpylöihin ja 2 karkkiin miehen pussista ( ja nyt kärsin ku oon allerginen).
Huomena on touhun päivä! Nyt viiminenki muksu viimein nukahti joten unta palloon itelläki! Ei muutaku hymyä huuleen ja silmät kii 😊
tiistai 22. marraskuuta 2016
Pari sanaa kauneudesta.
Kauneus. Nojoo. Katsojan silmissä. En ole koskaan pitänyt itseäni erikoisen kauniina. Enkä kovin minään.. Joskus saa jopa ihmetellä mitä ne ihmiset höpisee ku tulevat kehumaan. Nääh omiaan. Siitä ollaanki päästy pisteeseen että kohti parempaa minua projekti sisältää niin henkistä kuin fyysistä. Niin sisäistä kuin ulkoista. Olen aina ollut huppari päälle ja kollarit jalkaan tyyppiä. Ah jotain niin parasta! Nyt sitten tämän minun projektin aikana olen tullut siihen pisteeseen että haluaisin kaunistua! Olen vaihtanut kollarit leggareihin ja hupparit neuleisiin. Omistan myös huulipunan! Jonka käyttöä kartan kylläkin.. haluan naiseistua. Vai mite ihmeessä se sanotaankaan?
Viikon vitsi. Ripsivärit oli kuivunu tuubeihinsa. Ei oo moneen viikkoon ollu ollenkaan. Eile muistin ostaa uuden. Hyvä minä....
Tämä towards a better me sisältää paljon uuden opettelua.
Olen yrittänyt ottaa tavaksi pestä hampaat MYÖS aamulla. Olen tehnyt niin kerran.. hirmu vaikeeta. Ihon rasvaus. Joo rasvataa ko tarvii!
Mutta sitten tukka! Tästä mun on ihan kerrottava enempi.
Oon kärsiny niin kauan ko jaksan muistaa ongelma päästä. Tai siis päänahasta. Rasvottuu samantien ku pestyä saa. Yrittäny kokeilla jos mitäki ainetta elämän aikana. Nyt alko sit kutisee! Ja hilseisee. Hermo petti ja usko loppu. Tilanne mahoton! Mitä nyt?!
Menin googleen. Ja kirjoitin. Ja kappas. Ekalla yrittämällä RUTIKUIVA päänahka! Hä! Mulla josta rasva valuu ni kuiva?! Jaha. No kaveri sitte vinkkas kookosöljyn että kokeileppa sitä päähän! Ja taaas googlettaa ohjeita. Ja niinhän löyty kohtalotovereita! Kädet ristissä eka päiväksi vauvaöljyä pää täytee sitte sain sen kookosöljyn ja sitä päähän päiväksi. Sitten myös luin että SOKERI kuorinta päälle ni avot! Okei. Kookosöljyä ja taloussokeria mössöksi ja eiku päähän! Ja voi herran jestas sitä tunnetta ko syväpuhistavalla pesin pään! Meinasin itkeä! Se hengitti! Mun pää hengittää! Jihuui!! Sitte kampaamo ystävälle puhelua että helphelp nyt jotain oikeaa ainetta PÄÄNAHALLE eikä tukalle. Ja sehän löyty! Nyt kestää olla 4 päivää pesemättä jopa tukkaa!
Yks asia jonka opin kerrasta! EI IKINÄ NUKKUMAAN MÄRÄLLÄ TUKALLA. Mitä oon tehny AINA. Nyt viimiset voimat käytän siihen et saan tukan kuivaksi saunan jälkeen. Mikä just nyt on eessä...ehkä ne hampaakki tulee pestyä seuraavan hammaslääkärin jälkeen..
Peilistä ku vilasin näin hehkeenä saunan jälkeen ni oi ristus mikä turvotus päällä! On VISSII taas poikettu ruokavaliosta. Huhhei ja heti näkyy. Ruotuuuuun! Okei.. kohta. Huomena? Nojoo! Tässä kaunista osviittaa. Ylihuomena päivityskuva ja LUPAAN et näky on eri!!
Viikon vitsi. Ripsivärit oli kuivunu tuubeihinsa. Ei oo moneen viikkoon ollu ollenkaan. Eile muistin ostaa uuden. Hyvä minä....
Tämä towards a better me sisältää paljon uuden opettelua.
Olen yrittänyt ottaa tavaksi pestä hampaat MYÖS aamulla. Olen tehnyt niin kerran.. hirmu vaikeeta. Ihon rasvaus. Joo rasvataa ko tarvii!
Mutta sitten tukka! Tästä mun on ihan kerrottava enempi.
Oon kärsiny niin kauan ko jaksan muistaa ongelma päästä. Tai siis päänahasta. Rasvottuu samantien ku pestyä saa. Yrittäny kokeilla jos mitäki ainetta elämän aikana. Nyt alko sit kutisee! Ja hilseisee. Hermo petti ja usko loppu. Tilanne mahoton! Mitä nyt?!
Menin googleen. Ja kirjoitin. Ja kappas. Ekalla yrittämällä RUTIKUIVA päänahka! Hä! Mulla josta rasva valuu ni kuiva?! Jaha. No kaveri sitte vinkkas kookosöljyn että kokeileppa sitä päähän! Ja taaas googlettaa ohjeita. Ja niinhän löyty kohtalotovereita! Kädet ristissä eka päiväksi vauvaöljyä pää täytee sitte sain sen kookosöljyn ja sitä päähän päiväksi. Sitten myös luin että SOKERI kuorinta päälle ni avot! Okei. Kookosöljyä ja taloussokeria mössöksi ja eiku päähän! Ja voi herran jestas sitä tunnetta ko syväpuhistavalla pesin pään! Meinasin itkeä! Se hengitti! Mun pää hengittää! Jihuui!! Sitte kampaamo ystävälle puhelua että helphelp nyt jotain oikeaa ainetta PÄÄNAHALLE eikä tukalle. Ja sehän löyty! Nyt kestää olla 4 päivää pesemättä jopa tukkaa!
Yks asia jonka opin kerrasta! EI IKINÄ NUKKUMAAN MÄRÄLLÄ TUKALLA. Mitä oon tehny AINA. Nyt viimiset voimat käytän siihen et saan tukan kuivaksi saunan jälkeen. Mikä just nyt on eessä...ehkä ne hampaakki tulee pestyä seuraavan hammaslääkärin jälkeen..
 |
| Parasta kuivien käsien ja jalkojen rasvaa! |
Peilistä ku vilasin näin hehkeenä saunan jälkeen ni oi ristus mikä turvotus päällä! On VISSII taas poikettu ruokavaliosta. Huhhei ja heti näkyy. Ruotuuuuun! Okei.. kohta. Huomena? Nojoo! Tässä kaunista osviittaa. Ylihuomena päivityskuva ja LUPAAN et näky on eri!!
maanantai 21. marraskuuta 2016
Perheen ylistys heti alkuun.
Kyllä saa sanoa olevansa ylpeä mamma!
Tänään oltiin koko perhe päivä reissussa. Koiraa myöten. Matkaa 2h suuntaansa. Ei yhtään kitinää ei yhtään kätinää! Meni siis niin hyvin jälleen että. Kannattaa opettaa siis pienestä pitäen jo kulkemaa jos niin meinaa joskus tehä. Koirakin jaksoi todella hyvin! Vaikka eräs narttu laitto pojan pään niin sekaisin että 😁Kotona sai possk korvan palkinnoksi! Nähtiin ihania ja käytiin herkuttelemassa. Mitäpä sitä muuta tartteekaan piristeeksi.
Pari sanaa miehestäni. Mikä onni, on herätä toisen vierestä. Jota voi sanoa rakastavansa koko sydämmestään. Se tunne. On jotain käsittämätöntä.
Ja tottakai. On päiviä kun voitais vuorotellen ampua toisia kuuhun. Sehä kuuluu asiaan. Mutta sitte ku joku alkaa kaihertaa ni vedetään kilarit ja yritämmä kompromissia tai toinen luovuttaa suosiolla. Mutta kuha asia saahaa päätökseen. Saattaaha siinä hetki mennä...
Lapset leikkii ilosesti ja miten musta tuntuu ko voisin mennä jo nukkumaan? Phuh. Mua ei oo luotu kulkemaan..
Tänään oltiin koko perhe päivä reissussa. Koiraa myöten. Matkaa 2h suuntaansa. Ei yhtään kitinää ei yhtään kätinää! Meni siis niin hyvin jälleen että. Kannattaa opettaa siis pienestä pitäen jo kulkemaa jos niin meinaa joskus tehä. Koirakin jaksoi todella hyvin! Vaikka eräs narttu laitto pojan pään niin sekaisin että 😁Kotona sai possk korvan palkinnoksi! Nähtiin ihania ja käytiin herkuttelemassa. Mitäpä sitä muuta tartteekaan piristeeksi.
Pari sanaa miehestäni. Mikä onni, on herätä toisen vierestä. Jota voi sanoa rakastavansa koko sydämmestään. Se tunne. On jotain käsittämätöntä.
Ja tottakai. On päiviä kun voitais vuorotellen ampua toisia kuuhun. Sehä kuuluu asiaan. Mutta sitte ku joku alkaa kaihertaa ni vedetään kilarit ja yritämmä kompromissia tai toinen luovuttaa suosiolla. Mutta kuha asia saahaa päätökseen. Saattaaha siinä hetki mennä...
Lapset leikkii ilosesti ja miten musta tuntuu ko voisin mennä jo nukkumaan? Phuh. Mua ei oo luotu kulkemaan..
sunnuntai 20. marraskuuta 2016
Hyvää huomenta.
Ensimmäinen postaukseni. Aamun hämärinä tunteina. Rauhassa aamukahvua siemaillen kun lapset vielä nukkuu.
Elikkäs lyhykäisesti elämästäni. Olen 3+v pojan ja 8kk tytön 26v äiti. Aviomieskin löytyy.
Itse olen kotiäitinä ja mies yrittäjä.
Koiruudet 9v serobi ja 5kk seefferi.
Minusta itsestäni. En ole mikään sohvaperuna. Rakastan touhua ja tekoja.
Lähimpänä sydäntä on liikunta! Urheilu! Miksi sitä nyt sanotaankaan! En siis tykkää katsoa sitä vaan tehdä! Reenata. Mutta nämä arjen pikku vintiöt ei todellakaan tee siitä minulle helppoa ja tästä pääsemmekin kompastus kiveeni.
Minulla on raskauden jälkeinen painonpudotus menossa. No sehän ei ole mennyt ruusuisesti. Imetin 5kk! Wow ennätys. Ja se imettäminen piti kynsin hampain kiinnu joka ainoasta kilosta! Voin sanoa että olihab tiukassa saada pudotettua yhen yhtään kiloa. Niinku toisilla, imettäminen itessään laihduttaa älytön... jepjep.
Nyt on tyssänny hommat kokonaan ko hermo meni täysin. Kun ei saa sitä hetkeä reeni rauhaa ni ei tuu mittää. Lasten kans se ei onnistu yritetty on. Ruokapuoli on kunnossa. Tai ois jos haluais. Mun pahe on LEIPÄ! ja ei vehnäleivät vaan muut. Ja ainahan suklaa mut..
Me asutaan sen verran syrjässä kylistä ettei täälä mittää saleja oo tai muutakaan. Mies kjn on kotona silloin tällöin toisinaan niin mammalla on kädet täynnä ja itteensä ei voi panostaa vaikka haluais. Perhe etusijalla.
Mä vaan rukoilen sitä että mullekki annettais se hetki viikossa aikaa. Et saisin tehä sen 45min pitusen reenin.. Ehkä vielä joskus. Lapset kasvaa. Voin vain haikein mielin kuunnella kaupunkilaisia kuinka kaikki on helppoa ja mitä vain voi tehä. Ei muute voi.... edes vaikeasti.
No näisä lisää jatkossa. Pääpiirteet tuli selväksi. Toivottavasti.
Pidätän oikeudet kirjoitusvirheisiin. Puhelimella kirjoitettuna niitö ei aina hoksi. Valitan. Yrittäkää saaha selvää. Korjailen mitä hoksin ☺
Elikkäs lyhykäisesti elämästäni. Olen 3+v pojan ja 8kk tytön 26v äiti. Aviomieskin löytyy.
Itse olen kotiäitinä ja mies yrittäjä.
Koiruudet 9v serobi ja 5kk seefferi.
Minusta itsestäni. En ole mikään sohvaperuna. Rakastan touhua ja tekoja.
Lähimpänä sydäntä on liikunta! Urheilu! Miksi sitä nyt sanotaankaan! En siis tykkää katsoa sitä vaan tehdä! Reenata. Mutta nämä arjen pikku vintiöt ei todellakaan tee siitä minulle helppoa ja tästä pääsemmekin kompastus kiveeni.
Minulla on raskauden jälkeinen painonpudotus menossa. No sehän ei ole mennyt ruusuisesti. Imetin 5kk! Wow ennätys. Ja se imettäminen piti kynsin hampain kiinnu joka ainoasta kilosta! Voin sanoa että olihab tiukassa saada pudotettua yhen yhtään kiloa. Niinku toisilla, imettäminen itessään laihduttaa älytön... jepjep.
Nyt on tyssänny hommat kokonaan ko hermo meni täysin. Kun ei saa sitä hetkeä reeni rauhaa ni ei tuu mittää. Lasten kans se ei onnistu yritetty on. Ruokapuoli on kunnossa. Tai ois jos haluais. Mun pahe on LEIPÄ! ja ei vehnäleivät vaan muut. Ja ainahan suklaa mut..
Me asutaan sen verran syrjässä kylistä ettei täälä mittää saleja oo tai muutakaan. Mies kjn on kotona silloin tällöin toisinaan niin mammalla on kädet täynnä ja itteensä ei voi panostaa vaikka haluais. Perhe etusijalla.
Mä vaan rukoilen sitä että mullekki annettais se hetki viikossa aikaa. Et saisin tehä sen 45min pitusen reenin.. Ehkä vielä joskus. Lapset kasvaa. Voin vain haikein mielin kuunnella kaupunkilaisia kuinka kaikki on helppoa ja mitä vain voi tehä. Ei muute voi.... edes vaikeasti.
No näisä lisää jatkossa. Pääpiirteet tuli selväksi. Toivottavasti.
Pidätän oikeudet kirjoitusvirheisiin. Puhelimella kirjoitettuna niitö ei aina hoksi. Valitan. Yrittäkää saaha selvää. Korjailen mitä hoksin ☺
Tilaa:
Kommentit (Atom)